Potkua nurmen kasvuun - Primus XL ja YaraVita AMAZINC

Siilijärveläisen Janne Kokkosen tilalla on saatu hyvät tulokset nurmille samalla ajokerralla ruiskutettavista Primus XL -rikkakasviaineesta ja YaraVita AMAZINC.-lehtilannoitteesta. Ero käsittelemättömään peltokaistaleeseen on selvä.

Kasperi Jääskeläinen, teksti ja kuvat

Primus XL on hyväksytty rikkakasvien torjuntaan viljoille ja apilattomien rehunurmien, kuivaheinäkasvustojen sekä golfnurmien rikkakasvien torjuntaan.

 
Hyvältä tuoksuu. Laadukas säilörehu on ruokinnan perusta. Janne Kokkosen tilalla on vuosituotos pompannut viidessä vuodessa 9 000 kilosta peräti 11 600 kiloon.

Yara ja Hankkija järjestivät viime keväänä seitsemällä tilalla eri puolilla Suomea peltokokeita, joissa nurmikasvustoon ruiskutettiin samalla kertaa uutta Primus XL -rikkakasvin torjunta-ainetta ja YaraVita AMAZINC -hiveaineseosta. Yksi näistä kohteista oli siilinjärveläisellä Janne Kokkosen Murtomäki-nimisellä maitotilalla, jossa tulokset olivat hyvin nähtävissä vielä syksyllä. Ruiskutukset tehtiin tankkiseoksena aivan tilakeskuksen liepeillä olevalle kuuden hehtaarin peltolohkolle, johon jätettiin käsittelemätön nollaruutu verrokiksi. Käsittely kasvustoon tehtiin Hardin 15-metrisellä ruiskulla normaalisuuttimin käyttösuosituksen mukaan, jossa Primus XL -tehoainetta levitettiin 1,0 litraa 200 litraan vettä sekoitettuna ja YaraVita Amazincia 1,5 litraa samaan vesimäärään per hehtaari.
Erot käsitellyllä alueilla olivat selvät; niissä rikkakasvit kuten voikukka, hevonhierakka ja peltokanankaali oli torjuttu täysin. Hivenaineseoksen ansiosta lehtikasvusto oli nähtävästi leveämpää kuin käsittelemättömällä alueella ja raakavalkuaispitoisuus korkealla.

Rikkatorjunnasta selvä hyöty

Janne Kokkonen laskeskelee, että jos kasvustossa on 10 prosenttia rikkoja, niin heidän sadalta hehtaarilta korjattaisiin pelkästään rikkakasveja 10 hehtaarin alalta. Siitä kertyy turhaa työtä ja polttoainekuluja kerrannaisvaikutuksineen. ”Nurmikierto on tavanomaisesti kolmesta neljään vuoteen, joskin neljännellä satotaso laskee olennaisesti. Olen kokeillut erilaisia toimia, kuten täydennyskylvöä, mutta siitä ei ole kovin hyvin kokemuksia, koska nurmet ovat enimmäkseen timoteivaltaisia.” Rikkakasvien torjunnassa hän on aiemmin käyttänyt samantyylistä YaraVita THIOTRAC -lehtilannoitetta, jossa on ollut mukana typpeä ja rikkiä hivenaineina. Nyt hivenaineina ovat Amazincin sisältämät sinkki ja mangaani, jotka parantavat eläinten terveyttä sekä lisäävät hedelmällisyyttä, tuotosta ja vastustuskykyä. ”On perusteltua ryhtyä käyttämään näitä uusia tuotteita, koska ne saa samalla ajolla kasvustoon. Erikseen ajettuna syntyisi lisäkustannuksia. Sen lisäksi, että Amazinc korvaa kivennäisruokinnassa käytettäviä hivenaineita, sen luvataan myös tehostavan nurmen kasvua ja parantavan satotasoa”, Kokkonen luettelee.

Kahden robotin navetta

Kokkosen tilan vuonna 2005 rakennetussa navetassa on kaksi lypsyrobottia, joilla huolehditaan 95 lehmän lypsystä. Maitotuotos on noussut viiden viimeisen vuoden aikana noin 10 000 kilosta yli 11 000 kilon lukemiin. Viime vuonna keskituotos oli jo 11 600 kiloa eli kyseessä on melkoinen loikka. ”Normaalin eläinaineksen kanssa ei ole tehty mitään kikkoja. Ruokinnan perustana on hyvä säilörehu. Pyrimme tekemään mahdollisimman hyvää säilörehua korkeilla D-arvoilla. Osalta pelloista olemme saaneet 8 000 kuiva-ainekilon nurmisatoja, mutta osa sellaisiakin laitumia, joihin ei olla juurikaan panostettu. Kyllähän kymppitonnin tavoitekin on saavutettavissa”, säilörehukilpailussakin hyvin menestynyt Janne Kokkonen myhäilee. Kierrossa on timoteitä, nurminataa, englannin raiheinää ja ruokonataa. ”Viimeiset kaksi vuotta on menty samoilla seoksilla. En ole lähtenyt sillä sooloilemaan. Tuure-timoteistä ja Ilmari-nurminatasta on saatu sen verran hyvät kokemukset.”

Janne Kokkosen mukaan rikkakasvien torjunta-aineella ja hivenaineseoksella käsitelty ala oli jo silminnähden parempi kuin käsittelemätön verrokkiruutu. Naapuri Jukka Väänänen (oikealla) paikallisesta Agrimarketista on seurannut peltokokeita suurella mielenkiinnolla.

Eläimien sorkkaterveys pysynyt hyvänä, mutta utarepuolella on Jannen mukaan aina ilmennyt jotain ongelmaa. Odotettavissa on, että sinkin ja kuparin saanti säilörehuruokinnan kautta korjaa tilannetta. Näin odottaa myös paikallinen Hankkijan aluemyyjä Jukka Väänänen. Hän muistuttaa, että kun kokonaisruokinnasta enin osa tulee säilörehusta, niin hivenaineiden on hyvä tulla pellosta. ”Toistaiseksi nurmen rikkatorjunta ja lehtilannoitukset ovat valtakunnan tasolla vielä lapsenkengissä. Viljalle niitä tehdään, mutta nurmiala on vasta kehittymässä. Nurmilla olisi mahdollisuus saavuttaa paljon parempia satotasoja. Sieltähän se ruokinnankin tehokkuus lähtee”, Väänänen humauttaa. ”Jos lehmä lypsää 1 500 litraa enemmän vuodessa, niin kyllähän se tuntuu myös tilan tuloksessa. Siihen nähden muutaman kymmenen euron panostus hehtaaria kohti ei ole suuri investointi saavutettuun hyötyyn nähden.”

Kokkosen tilan ruokintasuunnitelmat tekee Jouni Ranta ProAgriasta. Hankkija tekee asiakkailleen tarvittaessa myös ruokintasuunnitelmia. ”Asiakas ratkaisee sen”, Jukka Väänänen toteaa.

 

Tarkkuussilppurilla tehdyt rehut painatetaan ja peitellään huolellisesti neljään laakasiiloon, joihin mahtuu 5 000 kuutiota.
 

Viime kesäkuussa Murtomäen tilalla pidetty havaintopäivä kokosi yli 60 asiakasta, jotka tutustuivat Yaran uutuusantiin ja lehtilannoituskokeilun koelohkoon.
 

Taulukko: Ilkka Suur-Uski, Yara
 

Primus XL

  • Tehoaineet:
    • Florasulami: 5 g/l
    • Fluroksipyyri: 100 g/l<(li>
  • Käyttömäärä: nurmilla 1,0 l/ha
  • Vesimäärä: 150–200 l/ha.
  • Primus XL on hyväksytty rikkakasvien torjuntaan viljoille ja apilattomien rehunurmien, kuivaheinäkasvustojen sekä golfnurmien rikkakasvien torjuntaan.

YaraVita Amazinc

  • Sinkkiä 350 g/l
  • Mangaania 250 g/l
  • Käyttösuositus: 1–2 litraa/ha kasvun alettua
  • Uusintakäsittely 10–14 pv
  • Vesimäärä: 200 l/ha

 

Viimeksi katsomani tuotteet