Hevosheinää Kronen työkoneketjulla


Teksti ja kuvat: Arto Takalampi

Vaasalaisen hevosheinäntuottajan ja hevosurheilua harrastavan Peter Bonnin luottamus Kroneen on vahva: hänellä on ollut tähän mennessä jo toistakymmentä Kronen heinäkonetta. Laadun ja tehokkuuden lisäksi koko ketju myynnistä takuuseen saa häneltä kiitosta.

Vaasalaisella laidunnurmella oleva näky on kieltämättä vaikuttava: vieri vieressä on neljän, urakointitasoa olevan Krone-heinäkoneen muodostama ketju niitosta paalaukseen: perhosniittokone, pöyhin, karhotin ja kombipaalain.
-Ajoin ne tähän laitumelle esiin työjärjestykseen. Lopuksi esillä on vielä lopputuote eli esikuivattua säilöheinää ja takana näkyvät käyttäjät eli hevoset, Peter Bonn esittelee hevostilallaan Vaasan kaupungin kupeessa.

Rivissä ovat perhosniittokone eli etukone Krone Easy Cut 360 ja takakone Krone Easy Cut 890, hinattava pöyhin Krone KWT 8.82, karhotin Krone KS 880 TCS Plus ja paalainkäärin Krone Comprima CF 155 XC combi. Kaikki Bonnin nyt käytössä olevat Kronet ovat viime tai tämän vuoden heinänkorjuuseen hankittuja.

Peter Bonn on ollut hevosharrastaja ja -omistaja käytännössä lähes koko elämänsä. Ensimmäisen hevosensa hän sai jo kuusivuotiaana.

Koneketjussa tehoa lisättävä joka koneessa Nimenomaan Kronen valinta heinäkonemerkiksi ja pysyminen uskollisesti samassa merkissä olivat Peter Bonnille monen tekijän summa.

Jo kuusivuotiaasta lähtien yhtämittaisesti hevosen omistaneena ja ikänsä hevosurheilua harrastaneena hän alkoi vuonna 1989 pitää aluksi pienimuotoisesti vuokratallia pääosin harrasteratsastajille. Sillä hän sai rahoitettua omaa raviharrastustaan.

Toiminnan laajetessa tilan oma pinta-ala riitti kuitenkin vain laitumeksi, mutta ei enää heinäntuotantoon, joten hän joutui ostamaan heinää. Sen laatu ei kuitenkaan ollut sellaista kuin hän olisi toivonut.

-Ajattelin, että on paljon helpompaa alkaa tehdä itse heinää, ja siitä heinäntuotanto alkoi pikkuhiljaa paisua vuokrapelloilla yhä ammattimaisemmaksi, hän sanoo.

Samalla meni konekanta uusiksi, ja ensimmäiseksi vuonna 2011 piti aiemmin hankittu kovapaalain uudistaa tehokkaammaksi. Bonnin valinta osui tuolloin käytettyyn Kronen pyöröpaalaimeen.

Hyvät kokemukset siitä vakuuttivat niin paljon, että sen jälkeen hän onkin uskollisesti pysynyt merkissä. Kaikkiaan hänellä on ollut käytössään toistakymmentä Kronen heinäkonetta.

-Olen uusinut konekantaa säännöllisesti, ja uusi kone on aina ollut edellistä tehokkaampi. Koneketjussa koneiden tehon lisääminen kulkee käsi kädessä, sillä heikkoa lenkkiä ei voi olla, hän huomauttaa.

Nyt koneketjun teho alkaa olla riittävä, sillä vielä tehokkaamman koneketjun hankkiminen edellyttäisi jälleen isompaa vetokonetta. Tosin pöyhimen leveyden riittämistä hän hieman pohtii.

Merkkiuskollisuuteen useita eri perusteita

Krone-merkkiuskollisuuteen on vaikuttanut Peter Bonnin mukaan useampikin tekijä kuten koneiden laatu, takuu ja hyvä myyjä.

-Luotan Kroneen, sen laatuun, tehokkuuteen ja ominaisuuksiin, enhän minä muuten olisi niitä yksi toisensa jälkeen hankkinutkaan. Saman merkin koneissa on tiettyä logiikkaa, mikä helpottaa uuden koneen käyttöön ottoa.

-Myös koko ketju myynnistä huoltoon on toiminut, samoin takuut ovat pelanneet, mikä on erittäin tärkeää, Bonn listaa perusteita.

Erikseen hän korostaa luotettavan myyjän eli hänen tapauksessaan Hankkijan konemyyjän Ove Strandin merkitystä. Strandin nimen hän sai heti ensimmäisen paalainhankintansa jälkeen.

-Ensimmäisellä kaupalla on suuri merkitys. Jos se toimii ja siihen on tyytyväinen, se muodostaa luottamuksellisen pohjan jatkolle, ja näin meille on käynyt. Olemme kyllä tinganneet puolin ja toisin ja käyneet kovia hintaneuvotteluja, joskus vähän kinanneetkin. Mutta jokaiseen kauppaan olen ollut tyytyväinen, Bonn korostaa.

Käyttämässään Kronen koneketjussa on hänen mukaansa lukuisia valintaan vaikuttaneita ominaisuuksia. Niistä hän nimeää yhdeksi kombipaalaimen mahdollisuuden säätää paalin kokoa 125-150 sentin välillä. Yleensä hän tekee paalin 140-senttiseksi, jolloin paalissa on kuivaheinää noin 400-430 kiloa.

Konemyyjä Ove Strandin mukaan Kronen portaittain muutettava kiinteä paalauskammio on ainutlaatuinen paalainkäärimissä. Se mahdollistaa paalin koon säätämisen esimerkiksi rehun kosteuden mukaan.

-Eräs säilörehua tehnyt viljelijä teki aikaisemmin kiinteäkammioisella paalaimella 125-senttisiä paaleja, mutta sen jälkeen Kronen paalaimella 135-senttisiä paaleja. Viljelijän mukaan paalien määrä väheni hänen rehualallaan 400 paalilla.

-Viljelijä laski siitä koituvan hyötyjä ja säästöä logistiikassa, muovikustannuksissa sekä ajassa, kun on 400 paalia vähemmän kuljetettavana ja muovista irti revittävänä, Strand sanoo.

Uuden perhoskoneen 360-etuniittokone on aiemmasta mallista poiketen ns. vetokone eli vedettävä, ei työnnettävä malli. Tämän ominaisuuden ansiosta kone ei ole Bonnin mukaan niin herkkä esimerkiksi kiville vaan se väistyy paremmin ylöspäin.

Bonnin perhosniittokone on nykytrendin mukaan nimenomaan niittokone, ei -murskain. Strandin kokemuksen mukaan niittokoneet ovat jälleen yleistymässä niittomurskainten sijaan, joskin murskaimillakin on omat kannattajansa.

-Niittokone on murskainta kevyempi, vetävä ja tehontarve on pienempi. Niittokone ei myöskään murskaa heinää liian hienoksi, jolloin esimerkiksi apilan hyvä lehti saadaan talteen, hän luettelee syitä niittokoneen paluuseen.

Kun kaikki koneet olivat esillä pellolla, Peter Bonn (oik.) ja Ove Strand pääsivät tutkailemaan Krone-karhottimen piikkivarsien kuntoa ja toimintaa.

Lyhyessä sesongissa kaiken on pelattava Hevosheinäsadon valmistuminen ja säätila voivat supistaa työsesongin hyvinkin lyhyeksi. Laajamittaisessa heinäntuotannossa Krone-heinäkoneiden ja koko koneketjun toiminnan pelaaminen korostuu.

-Koneiden teho on kaikkein tärkein. Kun pitää saada paljon alaa aikaan ja noin 250-300 paalia tehtyä per päivä, kaiken pitää tapahtua nopeasti ja tehokkaasti. Se tarkoittaa, että joka päivä on niitettävä, jotta koko ketju toimii, Peter Bonn sanoo.

Normaalikesinä hän aloittaa heinänteon juhannukselta. Hän niittää päivittäin noin 15 hehtaarin alan ja pöyhii heinät samana tai seuraavana päivänä. Kolmantena päivänä heinät ajetaan karholle ja paalataan.

Se varsinainen konetehoa vaativa rumba alkaa tämän jälkeen, jolloin kaikki heinäkoneet pitää olla samanaikaisesti remmissä ja sen lisäksi ajetaan vielä valmiit paalit pois. Sesonkiaikana töissä on 2-3 ulkopuolista työntekijää.

Heinät ehtivät kuivua em. ajassa hyvin noin 70-80 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen. Säilymisen varmistamiseksi Bonn käyttää pyöröpaaleissa maitohappobakteerisäilöntää ja varmistaa laadun analyyseilla.

Logistiikkaa helpottaa, että suurin osa valmiista paaleista viedään isoille käyttäjille suoraan pellolta. Varsinaista korjuutyötä puolestaan hankaloittaa, että korjattavat lohkot ovat hyvin hajallaan.

Bonn tuottaa hevosheinää pääosin vuokramailla tällä hetkellä noin 50-60 hehtaarilla eli noin 800 paalia vuodessa. Siitä neljännes menee oman tallin käyttöön ja loput hän myy pääasiassa vakioasiakkaille. Tallissa on nyt 18 hevosta, joista pari on omia.