Nurmiketjussa pienillä petrauksilla voi saada ison edun- osa 2: Niitto ja karhotus


Korjuutappioiden kulmakivet niitosta karhotukseen

Nurmen korjuun tavoite on saada huolella kasvatettu sato talteen mahdollisimman oikeaan aikaan, tehokkaasti, tarkasti ja taloudellisesti.
Kaikkea käyttökelpoista satoa ei koskaan saada talteen. Osa sadosta jää aina erilaisina korjuutappioina pellolle. Toinen siivu sadosta hupenee varastotappioihin.
Koneilla, koneiden kunnolla ja sillä, kuinka koneita käytetään, on suora yhteys molempiin. Niinpä nurmen korjuuketjun konevalinnat, kunnossapito ja työtavat näkyvät vääjäämättä tuotetussa säilörehussa.

Vaativissa korjuuoloissa jokaisen koneen toiminta ja hallittavuus korostuvat entisestään. Vaikkapa märillä, huonosti kantavilla pelloilla riski maan joutumisesta rehun sekaan, koneiden toimintahäiriöt ja vauriot kasvavat oleellisesti.
Toimintahäiriöt ja vauriokorjaukset tuovat mukaan myös ajallisuuskustannukset ja tapaturmariskit. Korjuuketjun heikoimpien lenkkien tunnistaminen ja varmistaminen on joka ketjussa äärimmäisen tärkeätä!

Niiton, murskauksen, pöyhinnän ja karhotuksen tekniikkaa tutkaillaan tässä artikkelissa yleisellä tasolla Kronen esimerkein.

Niiton tavoitteet ja ongelmat

Niitossa tavoitteena on haluttu ja tasainen sängen pituus sekä rehun vähäinen silppuuntuminen. Niitto on peruuttamaton pohja myös muille toimille.
Riittävä sänki paitsi rajaa terveen ja käyttökelpoisen kasvuston kuolleesta tyvestä, myös kannattelee kaadettua puhdasta heinää ja pitää sen irti maasta. Sänkimatto edesauttaa rehun kuivumista ja tekee tarvittavan työvaran puhtaaseen karhotukseen ja noukintaan.
Riittävä ja tasainen sänki onkin rehuhygienian ja moitteettoman säilymisen edellytys, josta ei kannata tinkiä tippaakaan!

Niiton suurimmat suorat määrälliset tappiot muodostuvat tarpeettoman pitkästä tai vaihtelevan pituisesta sängestä. Toinen osa suorista tappioita muodostuu useampaan kertaan leikatusta sängestä tai niitetyn karhon silppuuntumisesta noukintakelvottomaksi. Ilmiöt tulevat esiin herkimmin vanhoissa pyöränpainanteissa, rinnemailla ja lakoisissa tai painuneissa kasvustoissa.

Elleivät terät leikkaa heinää kunnolla, sängen pituus alkaa vaihdella. Korjaus sänkeä lyhentämällä johtaa herkästi paikoin liian lyhyeen sänkeen. Tällöin rehun mukaan tulee herkästi myös kuollutta kasvustoa ja maata. Lyhyt sänki lisää riskiä rehun maakontaktista ja heikentää kuivumista sekä hankaloittaa puhdasta karhotusta ja noukintaa. Rehun myöhempi pilaantumisriski kasvaa oleellisesti.
Sängen pituuden vaihtelu johtaa myös epätasaiseen uuden kasvun alkuunlähtöön, mikä taas heikentää seuraavaa satoa.

Syitä vaihtelevaan sänkeen:

  • Teräpalkki ei seuraa kunnolla maan pinnan muotoja, jolloin terät eivät tavoita kasvustoa oikealta korkeudelta. Epämääräinen palkin ripustus ja kevennys, jalakset ja niiden kunto, palkin pomppiminen, liiallinen ajonopeus.
  • Terät ovat tylsät tai vaurioituneet
  • Vaurioita lautasissa tai voimansiirrossa.
  • Riittämätön leikkausnopeus, voimansiirron luisto, epätasainen käynti. Erityisesti murskaimella varustettuna. Murskaimen säädöt, tehonpuute.
  • Eteenpäin pareina pyörivien lautasten puhallus kallistaa kasvustoa ja pidentää sänkeä. Näkyy vihreämpinä raitoina 2 lautasen välein etenkin kevyemmässä kasvustossa.

  •  

    Ratkaisuja Kronelta

     

    Krone lautasniittokoneissa niittopalkin kiinnitykseen, ohjaukseen ja kevennykseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Palkkia ja mahdollista murskainta kannatetaan aina painopisteestä. Tämän lisäksi leikkuupää on tuettu myös tukivarsilla, jotka päästävät leikkuupään kallistelemaan, mutta pitävät palkin täsmällisessä ohjauksessa niin niitossa kuin päisteajossa.

    Palkin jousikevennystä voi säätää yksinkertaisesti ja nopeasti tapin paikkaa vaihtamalla.
     

    Kronen niittopalkki eroaa ratkaisevasti muista. Varsinainen voimalinja kulkee läpi palkin takareunan suurien rattaiden kautta. Kukin lautanen poimii päälinjasta vain oman voimantarpeensa. Ratkaisu vähentää oleellisesti lautasten voimansiirron rasitusta ja kulumista. Koko voimansiirto ulosotosta terille ja murskaimelle on toteutettu mekaanisilla akseleilla ja vaihteistoilla ilman väriseviä hihnoja ja ketjuja.

    Lautasten väli on avarampi ruohoa taakse työntävässä välissä. Eteenpäin puhaltavalla puolella limitys on suurin mahdollinen leikkuun optimoimiseksi.
     

    Kronen SafeCut niittolautanen on selkeästi palkin suojassa. Terä pääsee pyörähtämään ympäri myös takakautta. Jalakset ja lautasten kulutusosat ovat vaihdettavissa.

    Esteiden varalta lautasen napa on suojattu putkisokalla. Sokan katketessa kierre ajaa lautasen automaattisesti ylöspäin, jolloin se ei vaurioita naapurilautasia.
     

    Murskaus ja niittokarhon muotoilu

    Karhon muotoilu tulee harkittavaksi aina niitettäessä, käytetään murskausta tai ei. Ellei traktorin raideväli sovi karhojakoon tai niitetään leveäksi, niitossa tallaantuu vähintään kolmasosa luokoalasta. Etu- ja takapyörällä, eli kahteen kertaan.
    Korjuu- ja varastointitappioiden kannalta rehun tallaamista on aina pyrittävä välttämään. Vapaiden pyöränpaikkojen järjestäminen vaatii aina jonkinasteista karhon muotoilua. Hyöty korostuu olosuhteiden heikentyessä.

    Murskaus nopeuttaa kaadetun heinän kuivumista noin puolella käsittelemättömään verrattuna. Korjuutappioiden kannalta murskausasteen sovittaminen käsiteltävän kasvuston mukaan on olennaisen tärkeätä. Riittää, että korsien vahapinnat rikkoontuvat.
    Liian rajulla käsittelyllä repaleiseksi runnottu kasvusto on altis arvokkaimpien lehtien tappioille karhotuksessa ja noukinnassa. Riski kasvaa korjuun viivästymisen ja ylikuivumisen myötä.

     

    Murskaimen tulee ehdottomasti olla riittävän tehokas, jotta käsittely toteutuu myös kasvuston runsaimmissa kohdissa. Kronen murskainten helppo säädettävyys pitää kynnyksen tehdä korjauksia matalalla. Muskainten puhaltavaa vaikutusta on perinteisesti hyödynnetty myös ohjainpeltien avulla karhotukseen ja pyöränpaikkojen avaamiseen.

    Vastalevyn pikasäädön lisäksi roottorin nopeudelle on kaksi vaihteiston kyljestä valittavaa vaihdetta. Pehmeille kasveille, kuten apilalle, on saatavissa telamurskain.
     

    Kronen lisävarusteilla pyöränpaikkojen avaaminen on tuotu sekä etukoneisiin että leveämpiin takaniittokoneisiin. Puhtaat pyöränpaikat tehdään ruohoa aktiivisesti ohjaavilla lisärullilla.

    Etukoneissa rullat siirtävät rehun pyörien kohdalta karheeksi traktorin alle. Leveissä takaniittokoneissa (3,6 ja 4,0 m) luoko jaetaan rullilla kahdeksi karheeksi.
     

    Karhotus – puhtaasti parempi

    Karhotuksesta on tullut tärkeä työvaihe rehunkorjuussa. Korjuukoneiden tehokas käyttö edellyttää riittäviä ja tasaisia karhoja. Ajolinjoen sovittaminen korjuukoneen mukaan käy luontevasti karhotuksen yhteydessä. Myös niillä kippuraisemmilla lohkoilla.
    Korjuutappioiden kannalta karhotin on oiva työkalu. Se haravoi laajan alueen nopeasti ja tarkasti. Karhon koko ja muoto saadaan sovitettua niin, että korjuukone noukkii nurmen mahdollisimman puhtaasti ja toimii muutenkin kunnoilla. Senttipelissä sängen tuoma pelivara maan ja heinän välissä nousee arvoonsa.

    Vaikka karhotin seuraa tarkasti pellon pinnan muotoja, teräviin epätasaisuuksiin ja esteisiin roottorit eivät taivu. Pyöränpainanteiden montuista piikit viheltävät korkealta yli, pinnan kokkareet, kannot ja kivet saavat osakseen piikkien kopistusta.
    Se muistuttaa perustamisvaiheen kivenkeruun ja loppujen esteiden jyräyksen tärkeydestä nurmea perustettaessa. Vanhan sängen tasaus ja kivien ja turpeiden jyräys osana nurmen keväistä vuosihuoltoa ovat tärkeässä osassa tappioiden minimointia. Niin sadon kuin koneiden suhteen!

    Erilaiset kasvustot tuovat karhotukselle omat haasteensa. Runsaasta 1-sadosta sopiva karho kertyy äkkiä, 2- ja 3-kierroksella tavaraa saa haalia karhoon kauempaa.
    Haravointitappioihin vaikuttaa piikin korkeuden lisäksi piikin toiminta kuormituksessa. Taipuessaan riittävästi, piikki nousee ylöspäin ja alkaa syntyä tappiota.
    Piikin kuorman määräävät heinän määrä ja ajonopeus sekä kuinka läheltä maata sänkeä joudutaan pyyhkimään. Karheen siirto kuormittaa piikkejä tasaista luokoa enemmän ja vaihtelevammin. Nopeuden sovittamisen suhteen on oltava erityisen tarkkana karhoa siirrettäessä.

    Roottoriharavan työtavalla on myös vaikutusta korjuutappioihin. Tasapainoisin ja koossapysyvin karho syntyy keskelle karhottavalla haravalla. Sivulle karhotus antaa enemmän pelivaraa työtapoihin, mutta samaan karhon tasaisuuteen on vaikea päästä. Mahdollinen korjuutappio syntyy karhoa noukittaessa.

     

    Krone Swardo-haravat

    Kasvustoa kyytiinsä nostavat Lift-piikit ovat Krone Swardo karhottajien todellisia työmyyriä. Piikkien lisätaite saa ne pitämään ottavan asentonsa ja korkeutensa myös jouston aikana.

  • Työteho eli ajonopeutta voitiin nostaa 27% ja silti korjuutappio putosi puoleen
  • Voitiin ajaa senttiä korkeammalta työjäljen heikentymättä.
    Kaksoispiikkejä varressa on 3-5 riippuen roottorin halkaisijasta ja paikasta useampiroottorisessa haravassa. Varsia roottorissa on halkaisijasta riippuen 10, 13 tai 15.

  •  

    Kasvustoa kyytiinsä nostavat Lift-piikit ovat Krone Swardo karhottajien todellisia työmyyriä.

    Piikkien lisätaite saa ne pitämään ottavan asentonsa ja korkeutensa myös jouston aikana.
     
     

    Varsi kääntäjineen on kiinnitetty laakerointiyksiköstä keskiöön kahdella pultilla. Tukevat yksimittaiset varret säilyttävät ominaisuutensa myös käytössä.

    Varsiin on saatavissa haravan taittomekanismi roottorin kavennusta tai madaltamista varten.
     

    DuraMax keskiö ohjaa varsien kääntymistä täsmällisen tarkasti.

    Varsien päissä on reilut, 47 milliset seuraajarullat. Järjestelmä on huoltovapaa.
     

    Kronen roottorit on ripustettu varsiinsa hieman painopisteen etupuolelta. Tämän vuoksi roottori nousee ja on kannateltuna aina hiukan etupää ylempänä.

    Roottorin täsmällinen nousu ja laskeutuminen on saanut nimen Jet effect. Tarkan toiminnan edut tulevat vastaan joka lohkolla.
     

    Kronessa roottoria kantava ja ohjaava alusta on niin suuri kuin roottorin sisään mahtuu. Etupään tuplapyörät ja takapään telit muodostavat kolmion, joka mukautuu pinnan vaihteluihin ja pitää työskentelykorkeuden säädettynä. Kääntyvät etupyörät on vakauden vuoksi yhdistetty raidetangolla pariksi. Osa painosta siirretään jousikeventimillä rungolle.
     

    Yksiroottoriset karhottimet (3,5-4,6 m) noudattavat samoja periaatteita kuin useampiroottorisetkin.

    Näppärä nostolaitekarhotin kääntyy 20 astetta ja sopii hyvin myös kulmien korjauksiin. Hinattava malli tarvitsee vain yhden yksitoimisen liitännän.
     

    Useampiroottorisissa haravissa on tehtävä valinta keskelle tai sivulle karhotuksen suhteen.

    Sivukarhotuksen voi vaihtaa myös kahdeksi erilliseksi karheeksi toisella karhotusvasteella.
     

    Keskelle karhottaviin pöyhimiin on saatavana myös karhon alle jäävän heinän sekoittava pöyhinyksikkö.

    Perinteinen kahden puolen keskelle karhottava harava on yhä työjälkensä puolesta mestari. Hyvältä karholta myös noukinta onnistuu parhaiten.
     

    Teksti ja kuvat: Matti Kallio