Krone-rehukoneissa urakointivara

Wentjärven maatalousyhtymän 140 hehtaarin säilörehuala korjataan omalla Kronen rehunkorjuuketjulla. Yksittäiset työkoneet sekä traktorit uusitaan säännöllisesti, ja työkoneiden koossa sekä varustelussa on tietty urakointivara. Merkittävin peruste kaikkien koneiden hankinnassa on toimiva jälkimarkkinointi.

 
Veljekset Anders (vas.) ja Mikael Wentjärvi luottavat lypsykarjatilansa rehunkorjuussa Kronen työkoneisiin. Koneitaan samoin kuin traktoreitaan he uusivat säännöllisesti, jolloin konekanta ei pääse vanhenemaan ja samalla he välttyvät isoilta kertainvestoinneilta.

Veljekset ja maatalousyhtymän osakkaat Mikael ja Anders Wentjärvi ovat ajaneet ensi kesää odottavat, huolletut rehunkorjuukoneet riviin pellolle ennen halliin vientiä historiallisessa ympäristössä Kokkolan Sokojan kylässä.
Tilan viirissä on vuosiluku 1783 ja lähes naapurissa on Suomen vanhin yksityisen rakentama kivinavetta vuodelta 1748. Maatalousyhtymä perustettiin vuonna 2006 veljesten aloittaessa isännyyden tilalla, jonka historia kattaa jo kymmenen sukupolven ajan.
Rehukoneet ja niiden veturit ovat sen sijaan huomattavasti nuorempaa ikäluokkaa, osa täksi vuodeksi hankittuja ja vanhimmatkin peruskoneista viiden vuoden ikäisiä. Wentjärvillä on selkeä periaate konehankinnoissaan.
Konekantaa uusitaan säännöllisesti, jolloin se ei pääse vanhenemaan. Samalla vältytään myös isoilta kertainvestoinneilta, Mikael korostaa.
Kun tilan korjattava säilörehuala on 140 hehtaaria ja viljakin korjataan tuoreena, oma rehunkorjuuketju on koettu välttämättömäksi. Sen suurimpana etuna veljekset pitävät töiden vapaampaa järjestelyä.
– Työt voi tehdä silloin, kun on oikea aika tehdä ne eikä tarvitse odotella. Töitä sujuvoittaa myös, kun pääosa tilan pelloista on tilakeskuksen ympärillä, Anders perustelee.
Rehu säilötään pyöröpaaleihin. Vuonna 2011 valmistuneessa robottipihatossa on käytössä TKS:n Feedrobot-kiskoruokkija kuuden paalin täyttöpöydällä varustettuna. Lehmämäärä on noin 80.

Tarpeen mukaiset konehankinnat

Rehunkorjuuketjun koneiden kokoa on kasvatettu, tehoa lisätty ja varustelua parannettu vähitellen ja hieman enemmän kuin omalle rehualalle tarvittaisiin, jotta koneilla voi myös urakoida. Se ei kuitenkaan ole päätoimista vaan Wentjärvet urakoivat muille tiloille sen päälle, miten omat työt ja aika antavat myöten.
Esimerkiksi viime kesäksi hankittu Kronen perhosniittomurskain on varusteltu niin, että se tarjoaa urakoinnissa asiakkaalle enemmän karhovaihtoehtoja.
– Konehankinnoissa olemme oppineet välttämään karvalakkimalleja, sillä hyvä ja halpa eivät koskaan toteudu samassa koneessa, Mikael perustelee Krone-koneketjun valintaa.
– Mitään ylilyöntejä emme konehankinnoissa kuitenkaan tee. Hankimme sellaiset koneet, jotka ovat meille mahdollisia ja taloudellisesti järkeviä, Anders jatkaa.
Rehukoneissa tilalla on kokemusta useammastakin eri merkistä, mutta kone koneelta ne ovat vaihtuneet nykyiseen Kronen vihreään. Nyt käytössä ovat Krone AM 243 -niittomurskain piennarten niittämiseen (vuosimallia 2012), Krone Swadro 900 S -karhotin sähköisellä korkeuden säädöllä (2013), Krone 360 -etuniittomurskain (2017), Krone Comprima Xtreme -paalainkäärin muovisidonnalla (2019) ja Krone 870 -perhosniittomurskain mattokuljettimella (2020).

Swadro 900 S -karhottimessa on sähköinen korkeuden säätö.

– Me olemme tyytyväisiä Kroneen, sen laatuun ja ominaisuuksiin. Merkki ei yksin kuitenkaan ratkaise, kaiken muunkin pitää toimia. Myyjän on oltava hyvä ja luotettava, jälkimarkkinoinnin toimittava ja tarvittaessa on hyvä olla myös mahdollisuus saada lainakone koneen rikkouduttua kiivaimpaan sesonkiaikaan, Mikael korostaa.
Andersin mukaan huollossa ja varaosapalvelussa helpottaa, kun kaikki koneet ovat Hankkijalta, ja niillä on sama sopimushuoltoyrittäjä, SK Konehuolto Kokkolasta. Vaikka konekeskuksissa olevat varaosavarastot ovat nykyisin varsin suppeat, toimitukset ovat pelanneet. Parhaimmillaan aamulla tilattu osa on tullut Saksasta Kokkolaan jo seuraavaksi päiväksi.
– Varmaan vastaava yhteistyö toimisi muidenkin merkkien ja koneliikkeiden kanssa. Meillä tämä kuvio toiminut Hankkijan kanssa näin jo pitkään ja siitä on vain hyviä kokemuksia, Anders sanoo.
Wentjärvien neljästä John Deere -traktorista on tänä syksynä yksi vaihtunut vaaleammaksi eli uudeksi Claasiksi. Valinnan taustalla olivat John Deeren ja Claasin edustusmuutokset sekä hinta.

 
Wentjärven tilalla sekä traktori- että Kronen työkonekanta pidetään nykyaikaisena. Traktoririvistöstä meni tänä syksynä vanhin, taustalla näkyvä Jontikka vaihtoon ja sen tilalle tuli Claasin Axion.