Kylvöalusta on huippusadon perusta

Olosuhteisiin sovitettu muokkaus, oikein säädetty kylvökone, haihtumisen estävä muru­rakenne ja siementen sijoitus kosteaan maahan antavat kasville tasapuoliset itämis­edellytykset. Kylvöalustalla tehdään kasvukauden
onnistumiset mahdolliseksi!

Kylvöalusta on aina summa edellisten kasvukausien tekemisistä ja alkavan kasvukauden toimenpiteistä. Niinpä kaikki pellolla tapahtuva kannattaa tehdä ja suunnitella myös tulevat kylvöt mielessä – alkaen viljelykierrosta, maan tiivistymisestä ja muokkauksesta lähtien.

Sovita työsyvyys olosuhteisiin

Kevään kylvömuokkaukseen on monta tapaa, mutta tavoite kaikilla menetelmillä on yhteinen: luoda mahdollisimman edulliset olosuhteet siementen itämiselle ja juuriston kehittymiselle. Tasalaatuinen kylvöalusta on edellytys tasaiselle orastumiselle. Kaikki pellot eivät kuitenkaan ole tasalaatuisia, joten muokkauksen intensiteettiä ja muokkaussyvyyttä on syytä hienosäätää maalajien ja kosteusolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi NZ Aggressive -äkeiden Control-työsyvyyssäätö antaa erinomaisen mahdollisuuden hienosäätöön ajon aikana. Kylvömuokkaus kannattaa ajatella vähintään yhtä tärkeänä työnvaiheena kuin itse kylvö!

Mururakenne on tärkeämpi kuin muokkauspohjan tasaisuus

Oikeanlainen murukoko ja muokatun maa-aineksen lajittuminen itämistä edistäväksi on vähintään yhtä tärkeää kuin sopiva työsyvyys. Tavoitteena on saada hienojakoista maa-ainesta kylvösiementen päälle ja ympärille, karkeamman aineksen jäädessä pintaan. Näin saavutetaan hyvä haihtumissuoja jättäen isommat, paremmin sadetta kestävät murut liettymissuojaksi. Jotta tähän päästään, kylvömuokkausäkeen piikin värähtelyominaisuudet sekä hyvin toimiva jälkiäes ovat avainasemassa, värähtely lajittaa maa-ainesta tehokkaasti. Varpajyrä on tästä näkökulmasta katsottuna tasaisen orastumisen vihollinen – vaikka se kykenee luomaan hienojakoista murua, lajittuminen tapahtuu agronomisesta näkökulmasta täysin väärinpäin – hieno jää pintaan ja karkeampi aines päätyy pohjalle.

Muokkauspohjan tasaisuuden merkitys on vähentynyt huomattavasti nykyaikaisten kiekkovannaskoneiden myötä. Esimerkiksi Rapid-kylvössä itse kylvökoneelle tulisi jättää kylvömuokkauksessa ”työstövaraa” 5–10 mm, jotta kolmen asteen kulmassa kulkevat kiekot saavat kairata siemenille viillon kosteaan maahan. Tällöin myös kapillaarisilla mailla saadaan kosteuden noususta varmemmin hyöty irti – kosteus pääsee nousemaan leikatun viillon pohjaan sekä sivuille!

Muokkaavaa kylvökonetta käytettäessä kylvömuokkauksen ajokerroissa vähemmän on usein parempi – kylvökonehan muokkaa vielä kerran. Kevätkylvöä ajatellen kylvökerroksen ja muokkauspohjan tiivistäminen useilla ajokerroilla tallaamalla aiheuttaa useimmiten enemmän hallaa kuin hyötyä, jolloin sinänsä käyttökelpoisesta pöytätasaisesta muokkauspohjasta syntyykin juuriston syvyyssuuntaista kehitystä sekä veden liikkumista estävä tiivistynyt kerros.

hyvä nyrkkisääntö sopivalle kylvö- syvyydelle on 10 x siemenen halkaisija

 

Crossboard auttaa aina

Tehokas Crossboard-ladan käyttö auttaa myös sopivan mururakenteen aikaansaamisessa. Oikein käytettynä Crossboard auttaa murskaamaan karkeinta ainesta, jolloin äkeen piikeillä tai lautasmuokkarin kiekoilla on helpompi työ aikaansaada hienojakoista maa-ainesta kylvöalustaan. Crossboardilla saa myös tasoitettua peltoa tehokkaasti, jolloin ajomukavuus kasvukauden muissa työvaiheissa, mukaan lukien kylvö on varmasti parempi. Pinnan tasaisuudella on myös positiivinen vaikutus kylvökoneen ja kylvövantaiden käytökseen – vähempi tärinä ja tasaisena pysyvä ajonopeus vakioivat kylvövantaan toiminnan ja pellon muodon seurannan, näin useimmissa tapauksissa kylvötarkkuuskin paranee.

Kylvösyvyys on usein kompromissi

Maan lämpötilalla on suuri merkitys kylvöä ajatellen. Vehnä, ohra ja kaura alkavat itää, kun lämpötila on +3–5  °C. Itäminen on sitä nopeampaa mitä lämpimämpää on, optimi on noin +20  °C. Kylvösyvyys on useimmiten kompromissi matalan, ja toisaalta riittävän syvän väliltä, kosteusolosuhteiden mukaan. Suurempi kylvösyvyys tarkoittaa aina hitaampaa orastumista. Kosteuden riittävyys on itämisen edellytys (kuten keväällä 2018 varmasti hyvin nähtiin), ja hyvä nyrkkisääntö sopivalle kylvösyvyydelle on 10 x siemenen halkaisija, josta voidaan suotuisissa olosuhteissa poiketa joko matalampaan taikka kuivissa oloissa syvempään päin.

älkiäes ja jyrääminen tarvittaessa varmistavat tasaisen orastumisen

ylvövantaat ja mahdollinen muokkausvarustus kylvökoneessa muokkaavat ja hienontavat maa-ainesta vielä kylvön yhteydessä. Oikein säädetty jälkiäes varmistaa muokkauskerroksen lajittumisen sopivaksi sekä pinnan muotoilun mahdollisimman säänkestäväksi. Jälkiäes saa työstää koko muokatun kerroksen syvyydeltä, kunhan on varmistettu, että jälkiäkeen piikit eivät kulje kylvörivien kohdalta. Esimerkiksi Rapidin jyräpyörästö on suunniteltu toimimaan yhdessä jälkiäkeen kanssa. Jokainen jyräpyörästön rengas tiivistää kylvöalustan yhden lannoiterivin ja kahden siemenrivin osalta, ja jälkiäkeen kaksoispiikit kulkevat maassa kuohkeuttaen keskeltä renkaan linjaa sekä renkaiden välistä, jolloin siemenrivit jäävät koskemattomiksi.

Kuohkeilla keveillä mailla sekä kynnetyillä mailla ja kuivuuden uhatessa erillinen jyrääminen voi myös olla ratkaiseva tekijä tasaiselle orastumiselle. Jyräämisellä saadaan siemen-maakontaktin parantamisen lisäksi tiivistettyä maassa olevat ilmataskut ja isot huokoset, jotka estävät kosteuden nousun maassa. Cambridge-kiekot eri variaatioineen toimivat tässä työssä parhaiten. Myös Crosskill-kiekot ovat toimiva ratkaisu, mutta Crosskillin muokkaavasta ominaisuudesta johtuen ajonopeuden kanssa on syytä olla varovainen, mikäli kylvö on tehty matalaan. Tällöin ajonopeus saa olla korkeintaan 5–6 km/h.

Teksti: Juho Säteri