Tarkennetulla lisälannoituksella parempia nurmisatoja

Jalasjärvellä kokeiltiin uusia lannoituskäytäntöjä

nurmen lannoitus

Nurmen lannoituksessa typen hallinta on avainasemassa. Typpeä vapautuu maasta omaan tahtiin, joka on riippuvainen maan typpiviljavuudesta, lämpötilasta ja kosteudesta. Maan typpiviljavuus on pitkälti yhteydessä maan multavuuteen. Paljon orgaanista ainesta sisältävät maat vapauttavat suurempia määriä typpeä kuin vähämultaiset.

Uusimpien typen satovastetulosten mukaan nurmen sato voi nousta aina typpilannoitustasolle 350 kg N/ha asti. Tällainen typpimäärä ei välttämättä ole enää taloudellisesti kannattavaa ja nitraattidirektiivi sekä ympäristötukiehdot rajoittavat typen käyttöä. Käytännössä kokonaistyppimäärä vaihtelee välillä 160-240 kg N/ha maalajista riippuen.

Karjanlanta tuo yhtälöön lisämuuttujan. Karjanlannan typestä vain osa on kasveille välittömästi käyttökelpoista mineraalityppeä. Orgaaniseen ainekseen sitoutunut typpi vapautuu hitaammin ja siten vaikuttaa typpilannoituksen suunnitteluun.

Lannoitevalinnalla ja lannoitustekniikalla voi vaikuttaa merkittävästi nurmisadon typenottoon

Lannoitteen ammoniumtyppi on kasveille vähemmän mieluisaa kuin nitraattityppi ja se liikkuu maassa nitraattia huonommin. Viljelykasvit ottavatkin n. 90% typestään nitraattimuodossa. Ammoniumtyppi muuttuu maassa kasveille käyttökelpoiseen nitraattimuotoon, mutta prosessi vie aikansa, siksi se on kasveille hitaammin käyttökelpoista kuin nitraattityppi. Kasvin nitraatinotto lisää myös ravinnekationien kuten kaliumin-, magnesiumin- ja kalsiuminottoa.

YaraBela ja ja YaraMila tuotteissa ammonium- ja nitraattityppeä on n. suhteessa 55/45. Tällöin vaikutus on sekä välitön että pitempiaikainen. Yaran tuotevalikoimaan kuuluu myös lähes puhdasta nitraattityppeä sisältävä kalsiumnitraatti, YaraLiva Nitrabor. Se on lannoitteena kaikkein nopeavaikutteisin. Typpilannoitusta voi edelleen tarkentaa käyttämällä sensoritekniikkaa. Yaran N-Sensorin avulla voidaan typpilannoitus mitoittaa lohkolle tarkasti kasvuston typentarpeen mukaan. Nurmella tätä tekniikkaa voi käyttää ensimmäisen sadon jaetun lannoituksen perustana.

Eri typpilannoitustekniikoiden vaikutus nurmisadon kehittymiseen

Viime kesänä Jalasjärvellä tutkittiin eri typpilannoitustekniikoiden vaikutusta nurmisadon kehittymiseen. Käsittelyt erosivat ensimmäisen lannoituksen osalta:

1. 100 kg N/ha YaraMila Y3 + lisälannoitus 20 kg N/ha YaraLiva Nitrabor kalsiumnitraatti N-Sensor levityksenä 21.5.
2. 100 kg N/ha YaraMila Y3 jaettuna lannoituksena siten, että 80 kg N/ha annettiin huhtikuun lopulla ja lisälannoitus 20 kg N/ha toukokuun puolivälissä.
3. 100 kg N/ha YaraMila Y3 yhtenä lannoituksena huhtikuussa.

Toinen ja kolmas lannoitus tehtiin tasalannoituksena tilan oman suunnitelman mukaan. Oletuksena oli, että lisälannoittaminen nopeavaikutteisella ja helposti maahan liukenevalla YaraLiva Nitraborilla antaa nopeasti kehittyvälle nurmisadolle tasaisen typpilannoituksen. Tuloksena on siten suurempi kokonaissato kuin verranteena olevissa jaetussa lannoituksessa tai kertalannoituksessa. Lisäksi N-Sensorin avulla tehty levitys tuotti oletuksen mukaan tasaisesti kehittyvän kasvuston.

Tulokset osoittivat tarkennetun lisälannoituksen tuovan merkittävää lisätuottoa. Ensimmäisessä sadossa YaraLiva Nitraborin lisätyppi antoi n. tonnin enemmän kuiva-ainetta kuin verranteet (17-18%). Viime kesän kuumissa ja kuivissa oloissa YaraLiva Nitraborin hygroskooppisuus ts. liukenevuus kuivissakin oloissa toi erityistä lisähyötyä, mikä näkyi vielä toisessakin sadossa.

Jaettu lannoitus ei ensimmäisessä sadossa näkynyt lisäsatona verrattuna kerralla annettuun lannoitukseen. Sen sijaan toisessa ja kolmannessa sadossa näkyi vielä jaetun lannoituksen edullinen vaikutus.

Kokonaissato muodostui suurimmaksi YaraLiva Nitrabor -lisälannoituksella. Satoero verrattuna 80/20 käsittelyyn oli 1700 kg ka/ha (+14%) ja verrattuna kertakäsittelyyn 2800 kg ka/ha (+ 26%). Verrattuna kertalannoitukseen lannoituksen jakaminen 80/20 toi tässä kokeessa lisäsatoa, 1100 kg ka/ha (+10%).