Kokovilja varmistaa säilörehusatoa

Juha Salopelto ja Tuomo Savolainen
Juha Salopelto ja Tuomo Savolainen Hankkijalta kannustavat tavoittelemaan kymmenen tonnin hehtaarisatoja koko säilörehualalta. Kokoviljasäilörehulla pystyy varmistamaan rehun riittävyyttä myös kuivina kesinä.

Kaksi kuivaa kesää on pannut monet karjatilalliset miettimään, kuinka varmistaa rehun riittävyys jatkossa. Kokoviljasäilörehu on yksi hyvä vaihtoehto rehuriskien hallintaan.

Maatalousyrittäjä Juha Vuorela Koskenojan tilalta Jalasjärveltä on viljellyt useampana vuonna herne-viljaseosta lehmien ja nuoren karjan säilörehuksi. Kokemukset ovat olleet hyvät.

– Kokoviljasäilörehu on ollut tilallamme hyvä vaihtoehto silloin, kun rehujen varmuusvarastot ovat käyneet vähiin. Viime kesänä korjasimme kokoviljasäilörehua 30 hehtaarilta, Vuorela kertoo.

– Olen viljellyt sekakasvustona herneen kanssa vuoroin ohraa, vehnää ja ruisvehnää. Kuiva-ainesato on vaihdellut kymmenen tonnin molemmin puolin, mikä on hyvä sato yhdellä korjuulla.

Vuorela korjauttaa kokoviljasäilörehun urakoitsijan ajosilppurilla, jonka murskain silppuaa kokoviljankin helposti säilöttävään muotoon. Kokoviljasäilörehu onkin ollut laadukasta ja säilynyt hyvin.

Kokoviljan korjuu tapahtuu yleensä melko pian nurmirehun toisen niittokerran perään.

– Aikaisen korjuun ansiosta kokoviljan kanssa on helppo perustaa tiheä nurmi. Joskus nurmesta saa odelmasadon jo ensimmäisenä syksynä, Vuorela kuvailee. Hankkijalla oli viime kesänä kokoviljasäilörehun koeruudut Koskenojan tilan pelloilla. Vuorela seurasi mielenkiinnolla
kasvustojen kehittymistä ja innostus kokoviljasäilörehun tuottamiseen kasvoikin entisestään.

Valmiit siemenseokset Hankkijalta

Hankkijan tutkimuspäällikkö Juha Salopelto ja tuoteryhmäpäällikkö Tuomo Savolainen jakavat Vuorelan mielipiteet ja kannustavat karjatiloja ottamaan kokoviljasäilörehun osaksi rehupalettia.

– Kokoviljasäilörehusta saadaan kohtuullisen hyviä satoja kuivinakin vuosina. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan kokeissa saatiin vilja-hernekasvustoista 6 700– 8 300 kilon kuiva-ainesato hehtaarilta. Ohra-kaurakasvustosta saatiin kuiva-ainetta 8 900 kiloa. Kokovilja onkin erinomainen reservirehu kuivien kesien varalle, Salopelto tähdentää.

Hankkija on kehittänyt kolme erilaista siemenseosta kokoviljasäilörehun viljelyyn riippuen siitä, millaisia ravitsemusarvoja säilörehulla tavoitellaan ja missä päin Suomea rehua viljellään.

Maittava-seos sisältää Trekker-ohraa ja Rocket-hernettä. Ravitseva-seoksessa on Rocket-herneen lisäksi Marble-kevätvehnää. Siemenseosten ansiosta kokoviljasäilörehun laatu on parempi kuin yhdellä viljalajikkeella tuotettuna.

– Trekker-ohran D-arvo on selvästi korkeampia kuin kevätvehnällä tai ruisvehnällä. Rocket-herne puolestaan nostaa rehun valkuaispitoisuutta ja D-arvoa. Kaikki seoksiin valitut lajikkeet ovat hyväsatoisia. Ravitseva-seos on hyvä valinta Etelä-Suomeen ja Maittava Keski-Suomeen.

Lajikkeet Hankkijan seoksiin on valittu pitkälti hyvän D-arvon ja satoisuuden perusteella. Kokeissa on havaittu, että herne ei ole seoskasvustossa kärsinyt isoistakaan typpimääristä. Typpeä voi Salopellon mukaan antaa hyvinkin 90 kiloa hehtaarille.

Täydentää nurmirehua

Kokoviljasäilörehu ei sovi yksinään karjatilan säilörehuksi, vaan se täydentää aina nurmirehua.

– Kokoviljasäilörehun D-arvo jää hieman alle nurmirehun D-arvon. Rehu maistuu silti hyvin lehmille, koska joukossa on useimmiten hernettä. Kokoviljasäilörehun osuus voi olla hyvinkin 20–30 prosenttia säilörehumäärästä, Tuomo Savolainen näkee.

Hankkijan viime kesän kokeissa kokoviljasäilörehun D-arvo oli 630–660. Raakavalkuaispitoisuus oli 94–118 ja kuitupitoisuus 420–475 grammaa kuiva-ainekilossa. Rehun ravintoarvot vaihtelevat riippuen siitä, onko kyseessä pelkkä vilja vai onko joukossa myös hernettä. Ummessa olevat lehmät pärjäävät pelkällä kokoviljasäilörehullakin, sillä niille kuitu on tärkeämpää kuin rehun sulavuus.

Säilöminen sekä paaliin että laakasiiloon tapahtuu kokoviljalla samalla tavalla kuin nurmirehullakin. Korjuuaika ei ole niin tarkka kuin nurmilla. Kokoviljasäilörehun korjuu ajoittuu yleensä toisen nurmisäilörehun korjuukerran perään. Kokoviljasatoa ei Savolaisen mukaan kannata niiton jälkeen karhottaa, sillä jyvät varisevat helposti peltoon. Herne ei tuoreena korjattaessa varise. Kuiva-ainepitoisuudessa kannattaa tavoitella 30–40 prosenttia.

– Jos nurmesta tulee jonakin vuonna runsas sato, voi kokoviljan halutessaan jättää korjaamatta tuoreena ja puida sen vasta myöhemmin puimurilla ja käyttää väkirehuna, Savolainen muistuttaa.

 

Hankkijan kokoviljasäilörehuseosten ravintoarvot Jalasjärven kokeessa kasvukaudella 2019

g/kg kuiva-ainetta Täyttävä Maittava Ravitseva Suositus
RV 94 97 118 130–160
NDF 475 418 453 500–600
D-arvo 633 657 651 660–680
Sokeri 174 185 222 50–60
ME 10,1 10,4 10,4
Mika Isolahti tarkastelee Marble-vehnän ja Rocket-herneen seosta Jalasjärvellä. Kasvustosta kertyi 90 kilon typpilannoituksella 8 350 kilon kuiva-ainesato hehtaarilta.
Mika Isolahti tarkastelee Marble-vehnän ja Rocket-herneen seosta Jalasjärvellä. Kasvustosta kertyi 90 kilon typpilannoituksella 8 350 kilon kuiva-ainesato hehtaarilta.

Teksti: Markku Pulkkinen

Kuvat: Markku Pulkkinen ja Juha Salopelto