Peltojen skannaus – Hankkijan uusi palvelu täsmäviljelyyn

Hankkijan tavoitteena on edistää viljelyä ja tarjota uusia ratkaisuja viljelijöiden avuksi parantamaan viljelyn tuottavuutta. Hankkija tuo markkinoille peltoskannauspalvelun, jonka avulla viljelijä voi kartoittaa maalajien, multavuuden ja ravinnepitoisuuksien vaihteluita sekä eri peltolohkojen välillä että yksittäisten lohkojen sisällä.

Peltoskannauksen avulla saadaan selville pellon ”sormenjälki”. Skannauksessa käytetään kanadalaisen SoilOptixin valmistamaa gammaspektrometriä, joka mittaa maasta vapautuvaa gammasäteilyä. Pelto skannataan 12–15 metrin ajouravälillä, skanneri ottaa tällöin 825 mittauspistettä hehtaarilta.

Skannauksen jälkeen ohjelmisto piirtää peltolohkosta kartan ja näyttää tärkeät pisteet, joista otetaan maanäytteet. Peltoskannauksen digitaaliset mittaustulokset ja maanäytetulokset yhdistämällä saadaan luotua visuaaliset kartat pellon tilanteesta esimerkiksi pH:sta, maan rakenteesta, multavuudesta ja ravinteista, kuten fosforista.

FieldSense on tanskalainen yhtiö, jonka sääasemat ovat Hankkijan valikoimassa ja joka avustaa Hankkijaa peltoskannauspalvelussa. FieldSense on kehittämässä kyseistä palvelua myös Tanskassa. FieldSense rakentaa suunnittelupohjaa, jonka avulla Hankkijan asiantuntija pystyy analysoimaan peltoskannauskarttoja. Tulokset käydään läpi yhdessä viljelijän kanssa. Samalla mietitään mahdollisuudet levityskarttojen hyödyntämiseen tuotantopanosten tarkemmassa kohdentamisessa peltolohkoittain, mikäli toimenpide ja viljelijän konekanta sen sallii. Karttoja voi hyödyntää esimerkiksi kylvökoneissa, pintalevittimissä ja kasvinsuojeluruiskuissa. Peltoskannauskarttoja voidaan hyödyntää myös pH:n ja maan rakenteen osalta täsmäkalkituksessa.

Peltoskannauspalvelun tavoitteena on auttaa viljelijää kohdentamaan tuotantopanokset tarkemmin peltolohkojen sisällä, jolloin panoksista saadaan parempaa vastetta. Tavoitteena on myös etsiä syitä ja ratkaisuja, joilla peltolohkojen tilaa voidaan parantaa ja näin ollen parantaa lohkon sadontuottopotentiaalia. Myös ympäristö kiittää tarkemmasta tuotantopanosten käytöstä.

”Viljelijät ovat yhä kiinnostuneempia peltojensa tilasta ja miten niitä pystytään tehokkaammin viljelemään. Samalla koneteknologian kehittyessä pystytään toimenpiteitä kohdistamaan peltolohkojen sisällä entistä paremmin. Haluamme olla mukana kehittämässä viljelyä sekä auttamassa viljelijää kohdistamaan tuotantopanoksia entistä tarkemmin jotta pystymme tuottamaan laadukasta satoa ympäristöystävällisesti,” kertoo Katri Haavikko.