Kokoviljasäilörehulla lisää kasvua sonneille

Sonnit syö säilörehua

Miten lihanaudat kasvavat kokoviljasäilörehulla? Luken ruokintakokeessa Ruukissa selvitettiin sonnien kasvua ohra- ja ruisvehnäsäilörehuilla joko ainoana karkearehuna tai seoksena (1:1) yhdessä nurmisäilörehun kanssa. Vertailurehuna oli nurmisäilörehu. Ruokintakoe oli osa rehuviljan käytön kehittämishanketta, jossa myös Hankkija on mukana.

Kokoviljasäilörehu korjataan maitotuleentumisasteella, joten siinä voidaan hyödyntää satoisia, mutta myöhäisiä viljalajikkeita. Kevätruisvehnä on satoisa viljakasvi, jolla on kestävä ja pitkä korsi sekä suuri kuiva-ainesatopotentiaali. Se saattaa tuottaa kertakorjuulla 10-12 tn ka/ha.

Ruokintakokeessa oli mukana 50 charolais- ja 50 herefordsonnia. Ruokintakokeen alkaessa sonnit olivat noin 10 kk ikäisiä ja koe kesti noin 160 pv teurastukseen asti. Sonnien seosrehuissa oli säilörehua 60 %, litistettyä ohraa 35 % ja rypsirouhetta 5 % kuiva-aineesta, sekä kivennäisrehua.

Nurmirehun valkuaispitoisuus oli korkeampi kuin kokoviljasäilörehujen. Tässä kokeessa nurmisäilörehussa oli raakavalkuaista 148 g/kg ka ja kokoviljasäilörehuissa 99 g/kg ka ja 98 g/kg ka. Kokoviljasäilörehuissa puolestaan oli enemmän tärkkelystä; ohrasäilörehussa 30,8 % ka ja pitkäkortisessa ruisvehnäsäilörehussa 17,2 % ka.

Nurmirehu oli sulavampaa kuin kokoviljasäilörehut. Sen D-arvo oli 685 g/kg ka, ohrasäilörehun 648 g/kg ka ja ruisvehnäsäilörehun 622 g/kg ka. Vastaavat energia-arvot olivat 11,0 MJ/kg ka, 10,5 MJ/kg ka ja 10,0 MJ/kg ka.

Kokoviljarehujen etuna on suurempi syönti, joka kompensoi heikompaa sulavuutta. Syönti-indeksit ohra- ja ruisvehnärehulla olivat 123 ja 115, nurmirehulla 98. Nurmirehun syönti-indeksiä alensivat matala kuiva-aine (20,5 %) ja heikentynyt käymislaatu. Kokoviljasäilörehujen kuiva-aineet olivat korkeampia, ohra 35 % ja ruisvehnä 31,4 %. Toteutuneet syönnit olivat nurmisäilörehulla 9,44 kg ka/pv, ruisvehnäsäilörehulla 10,05 kg ka/pv ja ohrasäilörehulla paras, 10,65 kg ka/pv.

Sonnien elopaino nousi koejakson aikana ohrasäilörehulla 1841 g/pv, nurmisäilörehulla 1641 g/pv ja ruisvehnällä 1576 g/pv. Nurmi-kokoviljaseoksia saaneiden sonnien kasvut olivat nurmisäilörehuryhmän tasolla. Teurastuloksissa ei ollut merkittäviä eroja, tosin ohrasäilörehu nosti hieman rasvaluokkia.

Ohrakokoviljaa saaneiden sonnien kasvutulokset olivat tässä kokeessa parempia kuin nurmisäilörehulla. Sonnit pystyivät kompensoimaan kokoviljasäilörehujen heikompaa D-arvoa lisäämällä rehun syöntiä. Myös kevätruisvehnä soveltui kohtuullisen hyvin sonnien ruokintaan, varsinkin kun sitä annettiin yhdessä nurmisäilörehun kanssa. Kokoviljasäilörehu osoittautui käyttökelpoiseksi karkearehuvaihtoehdoksi lihanaudoille.

Pirjo Hissa
Kehityspäällikkö, naudanrehut