Fosforikuorma pienemmäksi ruokinnan keinoin

Sikoja

Fosforin hyväksikäyttöä parantavaa fytaasientsyymiä on käytetty sianrehuissamme 1990-luvun puolivälistä alkaen. Fytaasin käyttö on Hankkijalla lisääntynyt vuosi vuodelta ja samalla lisätyn fosforin määrää rehuissa on voitu oleellisesti alentaa. Olemme hyvän ja tärkeän kehityksen kärjessä.

Suurin osa sianrehuissa olevasta fosforista tulee viljasta. Pelkkä kokonaisfosfori ei kuitenkaan riitä, koska vain osa (n. 30%) viljan fosforista on sialle käyttökelpoisessa muodossa sulavana fosforina. Suurin osa viljan fosforista on sitoutuneena fytiinifosforiksi, jota sika ei pysty hyödyntämään. Fytiiniin sitoutunut fosfori on ruokinnan kannalta haitallinen, koska se häiritsee sialla myös aminohappojen ja joidenkin hivenaineiden hyväksikäyttöä.

Sika tarvitsee fosforia energia-aineenvaihduntaansa ja luuston kehittymiseen. Fosforin määrän lisäksi ruokinnan suunnittelussa on tärkeää huomioida myös oikea kalsiumin ja fosforin suhde.

Lantaan päätyvän fosforikuorman pienentämisen keinot ruokinnassa:

1. Fytaasin käytön lisääminen

Fytaasientsyymin käyttö Suomen Rehun (nyk. Hankkijan) sikojen kasvatustäysrehuissa aloitettiin jo vuonna 1995. Rehujen epäorgaanisen fosforin määrää voitiin tällöin merkittävästi alentaa.

Lihasian kasvatustäysrehut olivat ensimmäisiä fytaasin käyttökohteita. Sittemmin käyttöä on laajennettu emakoiden ja porsaiden täysrehuihin ja myös tiivisteisiin. Entsyymi lisätään Hankkijalla lämpökäsittelyn jälkeen, jolloin huolehdimme siitä, että emme heikennä fytaasin tehokkuutta.

Fytaasi vapauttaa fytiinistä sian käyttöön myös muita hivenaineita ja kivennäisiä kuin fosforia. Myös aminohappojen sulavuus paranee, kun sulatusta häiritsevä fytiini poistuu.

Fytaasin annostus on yleensä 500 yksikköä. Käyttömäärä on näkyvissä tuoteselosteessa. Siantäysrehuissamme käytetään tällä hetkellä pääosin 750 tai 1000 (2-kertaista = tuplafytaasi) yksikön tasoa. Fytaasin käytön kehitys on mahdollistanut sen, että esim. vuosien 2013–2018 aikana sianrehujemme kokonaisfosforin määrä on alentunut 10 % ja lisätyn epäorgaanisen monokalsiumfosfaatin osuus rehussa on alentunut puoleen tai sitä ei lisätä enää ollenkaan. Turun tehtaan monokalsiumfosfaatin käyttö-% tehdyistä rehukiloista, on alentunut 2014–2018 välisenä aikana 28 %! Kaikkien valmistamiemme rehujen epäorgaanisen fosforin osuuden lasku näkyy kuviossa 1 vuosilta 2008 ja 2018.

Suomessa kasvatetun viljan fosfori on n. 30 % korkeampi kuin Tanskassa. Tarkkaa yksiselitteistä syytä ei siihen ole, mutta arviona on, että se johtuu yhdessä satotaso-, lajike- ja maaperäeroista.

Porsaiden, lihasikojen ja emakoiden tarpeen ja vaiheen mukainen ruokinta säästää ympäristöä parhaiten. Vaiheruokinta parantaa tuotantotuloksia. Yliruokinnat rasittavat eläintä, ravintoaineiden hyväksikäyttö on tavoiteltua heikompaa ja lantaan päätyy käyttämättömiä ravintoaineita, kuten typpeä ja fosforia.

Epäorgaaninen fosfori rehunvalmistuksessa
Kuvio 1. Epäorgaaninen fosfori rehunvalmistuksessa

2. Ruokinnan tarkkuus

Ruokinnan paras tarkkuus saadaan täysrehuruokinnalla – se perustuu mm. tarkkaan tietoon raaka-aineista, tarkkaan optimointiin ja tehtaan annostustarkkuuteen. Viljatiivisteruokinnassa viljan laatu kannattaa selvittää tarkkaan, kalibroida vaa’at säännöllisesti ja käyttää viljoja ja tiivistettä ruokintasuunnitelman mukaisesti.
Syöty kilo on sian ja ympäristön ilo. Ruokintatekniikan toimivuus on oleellista, jotta vältytään rehun haaskaamiselta. Toimivalla ruokinnalla parannetaan tehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja sitä kautta kannattavuutta.

Ympäristön suojelu on aina vain tärkeämpää

Marjut Suokanto
Marjut Suokanto toimii sianrehujen kehityspäällikkönä. Marjut on suunnitellut rehuja fytaasientsyymin kanssa käytön alkuvaiheista lähtien.

Paljon on tehty, mutta vielä on toki tekemättä fosforikuorman alentamiseksi. Fytaasin vieläkin suurempi hyödynnettävyys on selvitysten alla. Hankkija on mukana alan tutkimuksessa koskien lantafosforin ja -typen optimointia sika- ja siipikarjatilatasolla (SiFos).

Teksti: Marjut Suokanto, Hankkija Oy
Kuvat: Tuulia Nelimarkka ja Susanna Salminen, Hankkija Oy