Nurmen Kasvuohjelma tunnistaa nurmisatosi minimitekijän

Lannoitussuunnitelmia tehtäessä huomio kiinnittyy lannoitekustannuksen loppusummaan. Kustannusjahdissa unohtuu helposti tasapainoisella lannoituksella saatu sadonlisä, jonka arvo nousee kuivana kesänä. Nurmen Kasvuohjelma osoitti jälleen kerran kilpailukykynsä, kun Simon havaintolohkoilla saavutettiin 2 000 – 3 100 kg ka/ha sadonlisä kuivasta kesästä huolimatta. Lannoitusohjelmalla saavutetun hyödyn arvoksi laskettiin lisääntyneiden lannoitekustannusten jälkeenkin 250 -310 €/ha. Erityisen tärkeäksi havaittiin ensimmäisen sadon riittävä lannoitus. Havaintoa tukevat Kotkaniemessä tehdyn nurmen typenottomittaukset, jotka vahvistavat havaintoa riittävän kevätlannoituksen merkityksestä kuivana kesänä. Simon kasvuohjelmalohkoilla saavutettiin paras sato, kun ensimmäistä satoa lannoitettiin YaraMila Y4 120 kg N/ha.

Kahden niiton taktiikalla on mahdollisuus saada yli 8 000 kg ka/ha nurmisato

Simossa saavutettiin Nurmen Kasvuohjelman mukaisella lannoitusohjelmilla sadon määrälle ja laadulle asetetut tavoitteet.

Simon Kasvuohjelma-kaistoilla verrattiin nurmien lannoituksen säästöversiota moniravinteiseen lannoitusohjelman mukaiseen lannoitukseen. Aiempina vuosina tilan nurmisato oli kahden niiton taktiikalla noin 5 000 kg ka/ha. Alhainen satotaso nostaa nurmisäilörehun tuotantokustannuksia merkittävästi. ProAgrian Keskusten Liiton laskelmien mukaan satotason ollessa 5 000 kg ka/ha, on tuotantokustannus keskimäärin 0,31 €/kg ka. Tilalla tavoiteltiin Nurmen Kasvuohjelmilla noin 3 000 kg ka/ha sadonlisää, jolloin tuotantokustannus laskisi n. 0,21 €/kg ka. Paremman sadon lisäksi haluttiin varmistaa rehun riittävä raakavalkuaispitoisuus ja hyvä ruokinnallinen laatu.

Havaintokaistoilla nurmia lannoitettiin keväällä joko YaraBela Suomensalpietarilla (80 kg N), YaraMila Y 10 (100 N) tai YaraMila Y 4 (120 N). Typpilannoituksen lisääminen yhdessä tasapainoisen fosfori- ja kaliumlannoituksen kanssa tuotti jo ensimmäiselle sadolle melkein 2 000 kg ka/ha sadonlisän. Keväällä nurmien kasvurytmi on kiivas ja ravinteita tarvitaan riittävästi satopotentiaalin muodostumiseen. Typpi vaikuttaa nurmilla kehittyvien versojen lukumäärään ja riittämättömästi lannoitetut nurmet jäävät harvemmiksi.

Myös toisen sadon lannoituksessa suuremmat sadot saavutettiin, kun lannoituksessa käytettiin YaraMila Y 4, Y 10 tai NK 2-lannoitteita. Kokonaissadoksi saatiin kahden niiton taktiikalla ja YaraMila Y 4 (120N+80N) lannoituksella yli 8 000 kg ka/ha. Kun lisääntyneet lannoituskustannukset otettiin huomioon, jäi lannoituksen antaman sadonlisän arvoksi vielä 256 €/ha (YaraMila Y 10+NK 2) ja 309 €/ha (YaraMila Y4). Nurmisadon mittaaminen ja laatuanalyysien tekeminen antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka paljon lannoitukseen tehty investointi tuo euroina takaisin. Simossa saavutettiin Nurmen Kasvuohjelman mukaisella lannoitusohjelmilla sadon määrälle ja laadulle asetetut tavoitteet.

Ravinteet oikea-aikaisesti – ei liian nopeasti eikä hitaasti

Nurmen Kasvuohjelman lannoitussuositukset pohjautuvat Yaran suosituksiin ja pitkäaikaisiin tutkimuksiin, joissa on optimoitu sadonmuodostukseen tarvittavien ravinteiden määrä ja oikea-aikainen ajoittuminen. Kotkaniemessä lannoitteita on tutkittu peltokokeissa yli 50 vuotta. Nurmen lannoitusohjelmat ovat resurssitehokkaita eli ravinteita ei hukata, vaan ne ohjautuvat maksimaalisesti satoon. Esimerkiksi fosforia kasvi tarvitsee aikaisin keväällä, mutta myös myöhemmin kiivaan kasvun aikana. Siksi myös Yaran lannoitteissa fosforia on kahdessa muodossa, joiden saatavuus ajoittuu kasville oikea-aikaisesti. Tällöin fosfori kohdentuu mahdollisimman tehokkaasti kasvin käyttöön. Mikäli ravinteet ovat käyttökelpoisia liian nopeasti tai hitaasti kasvin tarpeeseen nähden, hukkautuu osa ravinteista.

Tänä päivänä maatalouden ympäristövaikutuksista keskustellaan paljon ja ravinteiden tehokkaan käytön merkitys tulee lisääntymään. Kannattaa myös muistaa, että Yaran lannoitteiden valmistuksen hiilijalanjälki on puolet alhaisempi kuin muiden lannoitevalmistajien! Nurmen Kasvuohjelmalla Yaran lannoitusosaamisen vauhdittamana pystytään vastaamaan myös maatalouden uusiin haasteisiin ja kehitystyötä resurssitehokkuuden parantamiseksi tehdään edelleen.

Mervi Seppänen
Kehityspäällikkö, nurmet
Yara Suomi Oy