Nurmen Kasvuohjelmalla säilörehua kustannustehokkaasti

Nurmen Kasvuohjelmalla tavoitellaan korkeampia satoja ja alhaisia tuotantokustannuksia. Nurmessa on mahdollisuuksia ja sen ovat osoittaneet usean vuoden kokeet havainto- ja koeruuduilla.

Mikkelissä Luonnonvarakeskuksen Karilan koeasemalla on tehty kahden viime vuoden aikana Nurmen Kasvuohjelman ruutukokeita. Kokeissa lannoitus tehtiin kahdella eri menetelmällä: paikkakunnan yleisellä tavalla ja Kasvuohjelman mukaisella menetelmällä. Kasvuohjelman mukainen suositus on käyttää NPK-lannoitetta keväällä ja YaraVita-lehtilannoitteita täydennykseen. Ravinteita annettiin yhteensä paikkakunnan yleisessä tavassa NPK 174-15-10 kg /ha ja Kasvuohjelmassa 244-25-148 kg/ha. Molemmissa lannoituskäsittelyissä oli mukana liete toiselle sadolle. Kasvuohjelmalla saatiin 3 400 kg/ka/ha korkeampi satotaso ja nurmen raakavalkuainen oli Kasvuohjelma-menetelmällä korkeampi.

Kasvuohjelmalla edullisempi nurmen tuotantokustannus

Satotasojen välinen tuotantokustannusero laskettiin 60 lehmän tarvitseman säilörehumäärän mukaan Valion nurmen tuotantokustannuslaskurilla. Laskennassa on otettu huomioon korkeammat lannoituskustannukset, mutta myös työ, pinta-ala ja pääomakustannukset. Koneiden pääomakustannukset laskelmassa ovat samat.

Kasvuohjelman mukaisilla toimenpiteillä 60 lehmän karjan säilörehun tuotantokustannus alenee 26 900 euroa. Säilörehun korkeammalla raakavalkuaispitoisuudella saadaan ruokinnassa säästöä 2 950 euroa, koska tarvitaan täydennysvalkuaista vähemmän. Lisäksi säilörehun kivennäis- ja hivenainepitoisuudet olivat tavoitearvoissa. Peltopinta-alaa 60 lehmän säilörehun tuottamiseen tarvitaan 22 ha vähemmän.

Tuotannon palaset kohdalleen

Kasvuohjelman mukaisilla toimenpiteillä voidaan alentaa säilörehun tuotantokustannuksia, parantaa säilörehun ruokinnallista laatua ja vähentää täydennysvalkuaisen määrää. Ruokinnan täydentäminen onnistuu myös helpommin, koska säilörehun arvot ovat tavoitteen mukaisia. Oikeilla säilörehun kivennäis-ja hivenainepitoisuuksilla on lisäksi positiivinen vaikutus eläinterveyteen.

Korkeampi satotaso mahdollistaa säilörehun tarpeen täyttämisen 22 ha pienemmällä peltoalla ja alentaa tuotantokustannusta 26 900 euroa, vaikka tuotantopanoksiin satsattiin selkeästi enemmän.