Nurmen koetoiminta esittäytyy

Jalasjärvi

Jalasjärvi sato kg/ha

Koskenojan tilalla on nurmikokeita ollut kaksi vuotta. Kesällä 2018 testasimme täydennyslannoituksen mahdollisuutta ensimmäisen sadon lannoittamisessa. Ensimmäisen sadon lannoitus tehtiin joko kerralla kaikki tai kahteen osaan jaettuna. Täydennyslannoitus pärjäsi tässä vertailussa hyvin. Kesän 2019 koetuloksista on luettavissa saman lainen tulos.

Koskenojan tilalla on mitattu vuonna 2018 ennätys sato 13 860 kuiva-ane kiloa / ha.

Koepaikalle tehtiin myös mittavat kokoviljasäilörehu kokeet, joissa testattiin Hankkijan Täyttävän, Maittavan ja Täyttävän sadontuottoa. Merkittävä koetulos saatiin lannoitusporraskokeessa. Hernekin hyötyy runsaasta typpi lannoituksesta.

Simo

Lietteen levitysajan vaikutus satoon, kg/ha ka

Sijaitsee viljelyn pohjoisrajalla, lähellä Oulua.

Markku Revon tilalla testattiin erilaisia lannoitusvaihtoehtoja lietteen kanssa ja ilman. Kalium on ravinne, jonka tarve saadaan usein lietteen mukana. Lohkoilla joille ei lietettä lisätä, tulee huolehtia kalin riittävyydestä oikean laisella mineraalilannoituksella. Kokeiden mukaan kasvukauden kokonaistarve on kaliumilla aina yli 100 kg /ha. Varastokalium on syytä nurmitilallisen aikajoin määrittää.

Tilalla testattiin lietteen levitystä, ensimmäiselle tai toiselle sadolle. Kesän satotulos osoittaa sen, että paras tulos saadaan, kun liete levitetään 2, sadolle. Tällöin pelto kantaa hyvin suuriakin lietekuormia.

Kannus

Kalium- ja YaraVita-lannoituksen vaikutus satoon, kg/ha ka

Koulutilan pellolla testattiin kalium ja erillisen YaraVita-lehtilannoituksen vaikutusta satoon. Lohkon viljavuusanalyysi kertoon maan olevan hyvässä kunnossa, joten fosforia lannoitukseen ei tarvitse lisätä.

Peruslannoitus tehtiin joko YaraBela Suomensalpietarilla tai YaraMila Y 4 + YaraMila Y2. Toiseen puola koetta tuli Kalium lisä ja toiseen puoleen ei. Kalilannoituksen vaste oli 2 119 kg ka /ha.

Samassa kokeessa testattiin lehtilannoituksen vaikutusta sadon määrään. Mangaania rikkiä ja sinkkiä lisättiin YaraVita AMAZIN ja YaraVita THIOTRAC 300 valmisteilla. Vaste näillä aineilla oli 568 kg ka/ha.

Mikkeli

Mikkelin koesuunnitelma

Koe on ollut toista vuotta LUKEn koeasemalla. Kokeessa testataan Hankkijan nurmilajikkeita ja niiden seioksia kahdella lannoitus menetelmällä. Säästöversio on yleisesti paikkakunnalla käytössä oleva lannoitusversio. Kasvuohjelma-menetelmässä on huomioitu hyvän sadon ravinnetarpeet.

Kasvuohjelman lupaus on 2000 kg ka /ha. Koe osoittaa, että lupaus on ylitetty. Säästöversion sato kolmesta niitosta on samaa suuruusluokkaa, kuin valtakunnan keskisato on kuluneina vuosina ollut. Kasvuohjelma on antanut reilut 3 000 kg ka /ha sadon lisän. Parhaiten on menstynyt RhoniaBOR timotei. Seoksista parhan sadon tuotti Hankkijan Klassikko.

Mikkelin satotulos

Maaninka

Peltokokeet ovat toteutettu Luken koeasemalla, jolla on perustettu koe, jossa testataan lajikkeita ja erilaisia lannoitus strategioita. Koeruutukalustolla on mahdollista levittää lietelanta ruutukohtaisesti. Kokeemme on osa suurta Varma hanketta. Lisäksi koeasemalla on laajat hiilensidonnan kokeet, joista haluammeuutta oppia Nurmen Kasvuohjelman kehittämiseen.