Karjanlannan täydennyslannoitus kannattaa aina

Se on myös ympäristöteko ja tärkeä osa hiiliviljelyä

Hyvälaatuinen säilörehu on tunnetusti sulavaa ja sen energia-arvo on korkea. Säilörehu kattaakin yli puolet märehtijän energiantarpeesta. Myös merkittävä osa tuotantoeläinten tarvitsemista kivennäis- ja hivenaineista saadaan säilörehusta. Hyvästä ravitsemuksellisesta laadusta voidaan puhua, kun myös rehun kivennäis- ja hivenaineiden määrä on riittävällä tasolla ja mikä tärkeintä, eri ravinteiden keskinäiset suhteet ovat tasapainossa. Siksi lukuisissa peltokokeissa ja havaintoruuduissa parhaat nurmisadot on korjattu YaraMila NPK -lannoitetuista koejäsenistä. Tarkastelemme nyt karjanlannan täydennyslannoituksen havaintoruutujen tuloksia Lumijoelta kesältä 2018 sekä ja vertailemme saatuja tuloksia Luke Maaningalla järjestettyihin vastaavanlaisiin peltokokeisiin.

Karjanlannan hyödyntäminen lannoituksessa on karjatiloille paitsi välttämättömyys, se on tänä päivänä myös osa hiiliviljelyä; sisältäähän karjanlanta runsaasti orgaanista ainesta ja tuo siten peltomaahan kaivattua hiiltä. Toinen tärkeä ympäristömittari on pellon ravinnetase, jota voidaan karjanlantaa käytettäessä parantaa tasapainoisella YaraMila-lannoituksella.

Karjanlannan täydennyslannoitus

Nurmisadossa poistuu pellolta runsaasti ravinteita

Nurmet tarvitsevat sadonmuodostukseen runsaasti ravinteita. Lannoitussuunnitelmia tehtäessä huomio kiinnittyy typen tarpeeseen, mutta nurmikasvien runsaan kaliuminoton vuoksi myös kaliumin riittävyyttä tulee miettiä. Maan viljavuus- ja reservikalium antaa hyvän kuvan kasveille käyttökelpoisista kaliumvaroista lannoitussuunnitelman pohjaksi. Korjattaessa säilörehua 6000 kg ka/ha, poistuu sadon mukana 154 kg typpeä, 17 kg fosforia ja 186 kg kaliumia. Jos tavoitellaan 10 000 kg ka/ha, tällöin tärkeimpiä pääravinteita poistuu pellolta 256 kg N, 29 kg P ja 310 kg K. Korjattu sato sisältää myös suuria määriä muita pää- ja hivenravinteita kuten rikkiä, kuparia, sinkkiä ja mangaania.

Erityisesti keväällä nurmien kasvunopeus on valtava, biomassaa voi kertyä yli 200 kg ka/ha/pv. Tämän toteutuminen edellyttää runsaasti ravinteita ja tällöin ravinteiden nopea käyttökelpoisuus kasville korostuu. Karjanlannassa ja muissa orgaanisissa lannoitteissa ravinteista vain osa on kasveille heti käyttökelpoisessa muodossa ja siksi karjanlannan täydennyslannoituskokeissa satolisää saadaan jo pelkällä mineraalilannoitetyppi lisäyksellä.

Nurmi tarvitsee täydennyslannoituksessa muutakin kuin typpeä

Viime kesänä lannoitettiin Lumijoella havaintoruutuja, jossa haluttiin selvittää lietelannan täydennyslannoituksessa erityisesti kalium-lisäyksen vaikutusta nurmisatoihin. Omaa lannoitussuunnitelmaa tehtäessä on huomioitava, että kokeessa kaliumportaiden tekemiseen käytetty YaraMila Y6 tulee korvata seleenipitoisella YaraMila Y4 Hivenellä tai jos maan fosforitila sallii, YaraMila NK2 lannoitteilla.

Peltolohkon pinta- ja pohjamaan reservikaliumin määrä oli alhainen vaihdellen 410 – 440 mg/l maata. Kaikille koejäsenille käytettiin 30 m3/ha lietelantaa, jonka mukana pääravinteita saatiin peltoon 51 kg liukoinen-N (87 kg kokonais N), 7,5 kg P ja 87 kg K. Lietettä täydennettiin joko YaraBela Suomensalpietarilla, YaraMila Y4 tai YaraMila Y6 siten, että kaliumlannoitus nousi 110 kg:sta 212 kg/ha typpilannoituksen pysyessä muuttumattomana.

Havaintoruutujen tulokset osoittavat selkeästi, että nurmi tarvitsee suureen satoon myös riittävästi kaliumia. Kokonaissato nousi Lumijoen havaintokaistoilla 7500:sta yli 13000 kg:aan ka/ha eli sadonlisä peräti oli +5740 kg/ha. Sadonlisä vastaa noin 62 000 MJ muuntokelpoista energiaa ja sen rahallinen arvo on noin 845 €/ha. Kun lannoituskustannusten kohoaminen huomioidaan, jää sadonlisäykselle silti merkittävä rahallinen arvo noin 581 €/ha. Lannoitevalinnan eduksi on myös huomioitava maan kasvukunnon ylläpitäminen, jolle ei vielä tänä päivänä ole mahdollista laskea rahallista arvoa. Monivuotisten nurmien tiedetään köyhdyttävän maan kaliumvaroja ellei vuosittaisesta kaliumlannoituksesta huolehdita. Mikäli maan viljavuus- ja reservikalium on alhainen, kannattaa nurmien uudistamisen yhteydessä tehdä kaliumin varastolannoitus käyttämällä Yara BIOTIITTIÄ 5-10 t/ha.


Karjanlannan täydennyslannoitus on ympäristöteko

Ravinnetaseet ohjaavat viljelyä ympäristön kannalta kestävään suuntaan paremmin kuin lannoitusrajoitukset. Typpitase tarkoittaa pellolle lannoitteissa annettujen ja sieltä sadon mukana pois tuotujen ravinteiden erotusta. Mitä pienempi typpitase, sitä suurempi osa lannoitetypestä käytetty sadon muodostumiseen.

Karjanlannan täydennyslannoituskokeet Luke Maaningalla osoittivat, että myös karjanlannan sisältämän typen käyttöä voidaan tehostaa ja typpitasetta alentaa käytettäessä täydennyslannoituksessa YaraMila NPK lannoitteita. Syy parempaan ravinteiden käytön tehokkuuteen on suuri nurmisato, joka on toteutunut ravinteiden oikea-aikaisella vapautumisella sekä lannoituksella, joka huomioi nurmikasvien typentarpeen lisäksi runsaan kaliumin oton.

Jos huippusatoja halajat, käytä YaraVita-lehtilannoitteita

Uusien nurmiheinälajikkeiden satopotentiaali on suuri ja ne pystyvät hyödyntämään tehokkaasti ravinteita. Suuren sadon myötä myös korjatun rehun ravinnepitoisuus laimenee, sillä kasvin ottamat ravinteet jakautuvat suurempaan biomassaan. Kotkaniemen nurmikokeissa ja havaintoruuduissa on YaraVita lehtilannoitteilla saavuttu koevuodesta ja -paikasta riippuen jopa +800 kg ka/ha sadonlisiä. YaraVita lehtilannoituksella pystytään myös nostamaan säilörehun kivennäis- ja hivenainepitoisuuksia.

 

Mervi Seppänen
kehityspäällikkö, nurmet
Yara Suomi Oy