Kasvukaudella seurattavaa: Kasvuohjelman täsmäviljelyn demolohkot

Kasvuohjelmalla on täsmäviljelyn demolohkoja Etelä-Suomessa kuuden viljelijän pelloilla. Lohkojen viljelytoimien suunnittelu alkoi perustuen saatavilla oleviin John Deere satokarttoihin. Osalla lohkoista oli käytössä jo useamman vuoden satokartat.

Syksyn aikana satokarttoja on analysoitu ja otettu tuoreet viljavuusanalyysit. Näiden tietojen pohjalta on tehty karkeat suunnitelmat kasvukauden toimenpiteistä jo tammikuussa. Kylvölannoitus on suunniteltu tarkoin. Kasvukauden aikana lohkojen kasvustoja seurataan tiiviisti erilaisin menetelmin, esimerkiksi CropSat –sovelluksen avulla.

Rikkakasvien-, laon- ja kasvitautien torjuntasuunnitelmat tehdään yhdessä Hankkijan asiantuntijamyyjän sekä Cortevan, Syngentan ja Bayerin asiantuntijoiden kanssa. Hivenlannoituksen tarvetta määritetään tarvittaessa MegaLab –näyttein. Lisälannoitus tehdään nollaruutujen ja kasvukaudella tehtävien lehtivihreämittausten antamien tietojen viitoittamalla tavoin. Kumppanina toimii Yara Suomi.

 
 
 

Seuraa kasvukauden etenemistä demolohkoilla Hankkijan Kasvuohjelma Facebook-ryhmässä. Ryhmän löydät Facebookista nimellä Hankkija Kasvuohjelma. Päivitämme demolohkojen tilannetta myös verkkosivuillamme www.hankkija.fi

 
 
 

15.8.2019 Tähkälaskenta

Planet-ohra kasvusto näytti peltokäynnillä tiheältä kasvustolta, joka ylettyi vyötäisille saakka. Kasvustossa oli huomattavissa runsaasti jälkiversontaa eikä lohkolla ollut lakoontuneita kohtia. Lohkolla on ollut aikaisempina vuosina ongelmana viljan lakoontuminen, joten tänä kesänä keskityttiin kasvunsääde käsittelyihin. Lohkolle tehtiin kesän aikana kolme kasvunsäädekäsittelyä. Elatus Era oli toiminut hyvin kasvitauteja vastaan. Jonkun verran lohkolla havaittiin ohran tähkissä lentonokea. Planet-ohran puinnit arvioitiin käynnistyvän syyskuun alussa.

Lohkolla laskettiin lohkon satoarvio. Satoarviota oli tekemässä Ismo Yli-Sipilä, Antti Jaakkola Syngentalta ja viljelijä Juha Savela. Laskennassa neliölle saatiin tähkiä 870 kpl. Yhdessä tähkässä oli keskimäärin 16 jyvää. Tuhannen jyvän painoksi arvioitiin 55 grammaa. Lohkon hehtaarisadoksi arvioitiin 7 500 kg/ha.

 

Viikko 26 Rikkakasvien ja tautientorjunta

Lohkolla tehtiin kolme kasvinsuojeluruiskutusta.
5.6. 1. ruiskutus: Mangaani ja fosforia aikaisessa vaiheessa YaraVita Starphos MnP:llä 3 l/ha + Moddus Evo 0,25 l/ha vahvistamaan tyveä ja juuristoa.

14.6. 2.ruiskutus: Starane 333 HL 0,2 l/ ha + Express 10 g/ha + Folicur Expert 0,3 l/ha + Moddus M 0,2 l/ha
Lohkolla havaittiin vesiheinää, jonka vuoksi rikka-aineeksi valikoitui Starane. Samaan tankkiseokseen lisättiin Folicur Xpert lehtilaikkutauteja vastaan ja Modduksella vahvistettiin ja tukevoitettiin kasvustoa.

25.6. 3. ruiskutus: Chekker Plus 0,45 l/ha + Moddus M 0,15 l/ha + Cerone 0,2 l/ha + Elatus Era 0,7 l/ha
Laontorjunnassa käytettiin Modduksen ja Ceronen seosta. Olosuhteet olivat kuivat, joten Modduksen annosta laskettiin suositusannoksesta. Tautitorjunta Elatus Eralla. Tautiruiskutusta muutettiin siten, että lohkon huonot ja heikot paikat saivat 0,5 l/ha.

19.6. Yara Megalab analyysi
Lohkolta otettiin kasvustosta näytteet Megalab-analyysiä varten kolmesta kohtaa. Samoista kohdista tehtiin aiemmin keväällä kuoppatestit sekä oraslaskenta.
Analyysitulosten mukaan kaikissa näytteenottopisteissä on boori on matalalla. Fosfori on matala näytteissä 1 ja 2, vaikka kohdat olivat saaneet sian lietelantaa. Näytteessä 3 fosfori oli normaalissa arvossa. Tälle osalle lohkosta levitettiin sian lietelantaa 5 m3 enemmän kuin ympäröivälle osalle lohkoa.
Boorin ravinnepuutokseen suositellaan YaraVita Bortracia ja fosforin puutokseen YaraVita Solatrel-lehtilannoitetta.

 

27.5.2019 Oraslaskenta ja kuoppatesti

Lohkolla tehtiin syysmuokkaus kultivaattorilla. Keväällä lohko äestettiin kahteen kertaa ennen kylvöä. Keväällä lohkolle levitettiin sian lietelantaa (kahdat 1 ja 2) 20 m3 ja (kohdat 3) 25 m3. Melius-ohra sai lisälannoituksena 20. – 21.5.19 typpeä (kohdat 1 ja 2) 20 kg/ha ja (kohta 3) 26 kg/ha.

Melius-ohran kylvömäärä tavoite oli 500 kpl/m2. Oraat laskettiin kolmesta kohtaa lohkolla ja tulokseksi saatiin:

Havaintopiste 1: 610 kpl/m2

Havaintopiste 2: 620 kpl/m2

Havaintopiste 3: 470 kpl/m2

 

Kuoppatestit tehtiin samoista kohdista, joista laskettiin oraiden määrät.

Kohta 1. Tässä kohtaa lohkoa ruokamultakerroksen pinta on kokkareista. Maanäytettä käsiteltäessä maa murtuu helposti pieniksi muruiksi. Murut ovat keskikokoisia ja kulmikkaita. Multa on runsasmultainen, jossa on runsaasti lierokäytäviä. Aikaisempien vuosien olkijäte on maatunut hyvin ja se on helposti murenevaa. Pohjamaa on rakenteeltaan muruinen, jossa havaittiin runsaasti lierokäytäviä sekä juurikanavia.

Kohta 2 ja 3 havaittiin, että maa on samantyyppinen kuin kohdassa 1. Pintamaa oli yleisrakenteeltaan muruisempi, joka käsiteltäessä murustui helposti pieneksi pyöreiksi murusiksi. Kodista havainnointiin kastematoja ja lieroja. Pohjamaan rakenne oli samanlainen kuin kohdassa 1, paitsi muruisempi rakenteeltaan. Ohran juuristo oli kasvanut 10 cm syvyyteen.

 
 

Juha Savelan tilalla demolohkona on 50 ha:n pelto, johon on tänä keväänä kylvetty Planet-ohra. Lohkoon on yhdistelty peltoja ja pellolla on raivattuja saarekkeita sekä täytetty ojia. Satokartan ja viljelykokemuksen mukaan lohko on jaettu kolmeen osaan (kartan kohdat 1-3). Pellon yläosa (kohta 2) tuottaa normaalina vuonna huippusadon. Karttaan merkityt kohdat 1 ja etenkin 3 ovat ongelmallisia kohtia, jotka ovat maalajiltaan kovaa ja savista hiuesavea. Maanäytteet otettiin viime syksynä numeroiduilta kohdilta. Sen jälkeen lohkolle ajettiin sian lietelantaa.

Maanäytteiden mukaan pellon ravinnetaso on kunnossa, ainoastaan mangaani on viljavuusluokassa välttävä. Pellon pH on maanäytteiden mukaan 6,6 – 6,8.

Satokartassa näkyvät maalajien vaihtelut, jotka vaikuttavat tulevan kauden lannoitus- ja kasvinsuojelutoimenpiteisiin. Kartan tarjoamien tietojen perusteella pellon alaosaan (kohta 3) ajettiin syksyllä 5 m3/ha enemmän lietelantaa, jonne kasvukauden aikanakin annetaan enemmän ravinteita. Pellon yläosassa vilja helposti lakoontuu. Yläosassa tullaan panostamaan enemmän korrensääde- sekä tautiainekäsittelyihin. Pellolla on useassa kohtaa täytettyjä ojia ja raivattuja saarekkeita, joiden kasvukunnon parantuminen vie oman aikansa.

Viljelykasvi ja kylvöpäivä: Planet-ohra 5.5.2019

Lannoitus: Sian lietelanta syksyllä (20-25 m3/ha) ja kylvölannoitus YaraMila Y 1

Lohkon satotavoite: Tasoittaa pellon sadontuottokykyä. Satotavoite 7 000 kg/ha

 
 

21.5.2019 Oraiden laskenta ja kuoppatesti

Lohkolla sänki muokattiin keväällä kahteen kertaan Väderstad Ferox- kevytkultivaattorilla, jonka jälkeen lohko kylvettiin. Orastuminen on ollut tasaista ja vehnän oraat näyttävät hyvinvoivilta. Rikkakasveja lohkolle on tässä vaiheessa itänyt vähän.Yhdellä kaistalla kylvömäärää suurennettiin n. 50 kg/ha (alue A). Tällä alueella oli myös suurin orastiheys. Tavoitteellinen orastiheys oli 650 kpl/m², joten tavoitteellisesta orastiheydestä jäätiin kaikilla lasketuilla alueilla.

 

Näytteet Alue A Alue B Alue C
1 65 58 42
2 63 65 60
3 61 52 57
4 70 46 56
5 71 66 63
6 56 63 58
7 65 60 55
8 59 56 56
ka 63,75 58,25 55,88
Tiheys 638 583 559
 

Oraslaskennan alueet

Kuoppatestin perusteella lohkolla havaittiin tiivistymiä muokkauskerroksen alapuolella. Lieroja havaittiin myös vähänlaisesti. Jatkossa lohkolla olisi hyvä pitää viljelykierrossa myös syväjuurisia kasveja, jotka muokkaisivat maata ja parantaisivat pintamaan lierojen elinoloja.

 
 

Timo Ylä-Rakkolan tilalla, Kouvolassa sijaitsee yksi Hankkijan seuraamista demolohkoista. Reilun 7 hehtaarin lohkolle kylvettiin Marble-kevätvehnää 26.4.2019. Tarkoituksena on kasvattaa laadukas myllyvehnäsato. Maalajina lohkolla on pääosin erittäin runsasmultainen hietasavi (alue 1). Multavuus vähenee lohkon toisessa päässä (alue 2). Kasvuston kasvua seurataan CropSat-sovelluksen avulla. Sovelluksen avulla voidaan tehdä kasvillisuusindeksiin perustuva levityskartta, jolla täydennyslannoitusta säädetään paikkakohtaisesti. Kasvuston typenkäyttöä seurataan kasvukauden aikana. Myös kasvinsuojelutoimenpiteitä voidaan tarvittaessa muokata lohkolla paikkakohtaisesti, tavoitteena mahdollisimman runsas ja tasalaatuinen sato. Viljavuusanalyysin mukaan maan ravinnetila on pääosin tyydyttävällä tai hyvällä tasolla, mutta vehnäkasvuston ravinnetilannetta seurataan tarvittaessa Yara Megalab -kasvianalyysillä. Lohkon pH on välttävällä tasolla, joten kalkitustarvetta on koko lohkon alalla.

  • Kylvö: 26.4.2019
  • Marble-kevätvehnä: 310 kg/ha
  • Kylvölannoitus, YaraMila Y3: 400 kg/ha
  • N: 92 kg/ha
  • P: 12 kg/ha
  • K: 32 kg/ha
  • Esikasvi: Propino -ohra
  • Maalaji: Hietasavi
  • Multavuus: rm, erm
 

Demolohkon John Deere -puimurin satokartat kasvukausilla 2017 ja 2018.


2017 Marble-kevätvehnä
keskisato 4,87 t/ha

2018 Propino-ohra
keskisato 4,37 t/ha
 
 

24.6. Kasvinsuojeluruiskutus hukkakauraa ja kasvitauteja vastaan

Lohkon hukkauraura ruiskutukseen Axial EC:n 0,9 l/ha kanssa lisättiin Elatus Era 0,7 l/ha.

Elatus Eran teho näkyi hyvin kasvustossa. Vasemman puoleisessa kuvassa kasvusto on ruiskutettu Elatus Eralla ja oikean puoleisen kuvan kasvusto ei ole saanut tautiainetta.

 


 

 

Yllä oleva kopterikuva on otettu kasvustokäynnillä 18.6. ennen lisälannoitteen levitystä ja viikkoa ennen tautiruiskutusta.

 

18.6.2019 Melius-ohran toinen kasvunsäätö ja tautientorjunta

Norrin tilan täsmäviljelydemolohkon Melius-ohra on lähestymässä lippulehtivaihetta ja lohkolla käytiin päivittämässä havainnot toista kasvunsäädekäsittelyä ja lippulehtivaiheen tautiaineruiskutusta varten. Lisäksi Taija Saari Yaralta tarkisti Yara N-tester mittarilla lisätyppen tarpeeen. Alkukauden lannoitus ja kasvuolosuhteet huomioiden lisälannoitukseen ei kuitenkaan ollut tällä kertaa tarvetta.
Melius ohra on saanut aiemmin rikkakasvientorjunnan yhteydessä 0,25 l/ha Moddus Evo kasvunsäädettä. Koska kasvusto on paikoin tiheä, päätettiin laontorjuntaa täydentää toisella Moddus Evo ruiskutuksella. Ohra on juuri tulossa lippulehdelle, joten korrensääde vaikutus tapahtuu enää korren yläosassa, lyhentäen korren pituutta jäljellä olevasta kasvusta. Koska lohkolla oli epätasaisuutta, säädetään Moddus Evon määrä Yaran Cropsat karttojen avulla. MyYara.com –sivulla tehtiin lohkolle levityskartta, jossa tiheimmät kohdat saavat 0,25 l/ha annoksen Moddus Evoa ja heikommin kasvaneet alueet 0,15 l/ha. Levityskartta siirretään muistitikulla Amazone-kasvinsuojeluruiskun Amatron3 –ohjaimeen ja sen jälkeen GPS-automatiikka huolehtii vesimäärän saadöstä painetta vaihtelemalla. Paineen vaihtelu tapahtuu koko puomiston leveydellä samanlaisena, joten aivan pienimpiin eroihin ei voida vaikuttaa.

 

Moddus Evon levityskartta. Moddus Evon käyttömäärät 180 l/ha:n annos 0,25 l/ha ja 110 l/ha:n annos 0,15 l/ha.

Cropsat –kartoista ei ollut saatavilla aivan tuoreita versioita, vaan jouduimme käyttämään kesäkuun alun kuvia. Koska erot lohkolla olivat peltokäynnin ja ilmakuvien mukaan kuitenkin samanlaiset kuin vanhemmissa kuvissa, otettin ne käyttöön Moddus Evon levityskartan pohjaksi.

Moddus Evo käsittelyn jälkeen ohran kasvuston annetaan tasaantua hetken ja Juhannuksen jälkeen vuorossa on tautientorjunnan pääkäsittely Elatus Era tautiaineella kun lippulehti on kokonaan esillä. Samalla torjutaan hukkakaura Axialin avulla. Tankkiseos: Elatus Era 0,7 l/ha + Axial 0,9 l/ha. Myös tautientorjunnassa oli suunnitelmissa käyttää Cropsat -karttoja määrän säätelyyn, niin että heikoin osa kasvustosta olisi saanut alimman annoksen tautiainetta ja tiheämpi suuremman annoksen. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin, koska samalla kertaa on tarkoitus tehdä hukkakauran torjunta. Jos vesimäärää säädetään, muuttuu samalla myös Axialin määrä ja sen osalta vaarana on että samalla teho hukkakauraa vastaan jää liian heikoksi.

Antti Jaakkola, Syngenta Nordics A/S

 

20.5.2019 Oraslaskenta

Lohko on ollut edellisen syksyn jälkeen sängellä ja keväällä lohko lautasmuokattiin ja sen jälkeen yksi kylvömuokkaus joustopiikkiäkeellä. Ohra kylvettiin Väderstad Rapidilla. Kylvömäärätavoite keväällä oli 550 kpl/m2. Lohkolla käytettiin kolmea eri siemenerää Meliuksesta, joten kylvömäärät vaihtelivat kiloina välillä 265 – 330 kg/ha.

Oraslaskennan tulokset kahdelta havaintopisteeltä:
- Havaintopiste 1: 449 kpl/m2
- Havaintopiste 2: 407 kpl/m2

 


 

Timo Norri viljelee täsmäviljelynä demolohkoa Forssassa. Demolohkona on reilun 20 ha:n erittäin runsasmultainen hietasavi/erittäin runsasmultainen ala, johon on tänä keväänä kylvetty Melius-ohra. Käytössä on John Deeren automaattiohjaus, joka on liitetty kylvötraktoriin ja John Deeren terminaali ohjaa myös 6 metrisen Väderstad Rapidin lohkoautomatiikkaa pellon päisteissä ja kylvökiiloissa. Timo käyttää ohjaamossa John Deeren terminaalia automaattiohjaukseen ja Rapidin E-Controlia kylvökoneen hallintaan. Näin saadaan kattavasti informaatiota tehdyistä toimenpiteistä, joista esimerkkeinä kylvösiemenen ja lannoitteen määrät on näkyvissä alla olevissa kartoissa. Tarkoituksena on myös, että liitetään John Deeren automaattiohjaus ohjaamaan Amazone-ruiskua, jolloin myös ruiskutuksista saadaan kartat.

Viime keväänä lohkolta otettiin maanäyte, jonka tulosten mukaan pellon pH on 6,1 – 6,3. Ravinteista fosfori on viljavuusluokassa välttävä kalsium ja magnesium korkeassa sekä kalium ja rikki tyydyttävä-luokassa. Keväällä ennen kylvöjä lohkolle levitettiin sian lietelantaa 25 m3/ha.

Satotavoite lohkolla on 6 000 kg/ha. Tarkoituksena on puuttua lohkon ongelmakohtiin ja sitä kautta saada lohkon keskisatoa suuremmaksi. Tulevaisuudessa karttojen avulla parannetaan lohkon ongelmallisten kohtien sadontuottokykyä erilaisilla toimenpiteillä.

Kartoistakin (kuva 3.) näkyy kylvämätön kohta, johon on tarkoitus puuttua. Lohko on muodostunut viimeisen kymmenen vuoden aikana viidestä eri pellosta. Kyseisessä kohdassa oli kolme vuotta sitten valtaoja.

 

Kuva 1. Satokartta 2018, Melius-ohra.

Kuva 2. Kylvölannoitusmäärä YaraBela Seleenisalpietari.

Kuva 3. Kylvömäärä 2019 Melius-ohra.
 

Viikko 26 Hukkakauran ja kasvitautien torjunta

Lohkolla kasvukausi on edennyt siten, että kesäkuun puolen välin jälkeen tehtiin hukkakauraruiskutus sekä tyvi- ja lehtilaikkutauteja vastaan tehtiin ruiskutus. Kesäkuun aikana kasvusto on saanut lisälannoituksen YaraBela Axanilla sekä YaraVita Mantrac Pro-lehtilannoitteella.

Kesäkuussa tehdyt toimenpiteet:

8.6. Lisälannoitus YaraBela Axanilla (typpeä keskimäärin 26,7 kg/ha) N-Sensorilla
13.6. Yaravita Mantrac Pro 1l/ha (Mantrac Pro ajettiin, koska viereisillä lohkoilla paha puute ja tämä lohko käsiteltiin samalla. Varsinaista tarvetta ei Megalabin mukaan olisi ollut)
17.6. Hukkakauran torjunta ja kasvunsääde: Axial 50 EC 0,8 l/ha ja Moddus M 0,25 l/ha
25.6. Kasvitautiruiskutus Propulse FX:llä (Propulse 0,4 l/ha + Folicur Xpert 0,4 l/ha) tyvi- ja lehtilaikkua vastaan kasvuasteella 41-45.

 

5.6.2019 Yara Meglab analyysin tulokset ja rikkakasviruiskutus

Laura Alestalo Hankkijalta sekä Anne Kerminen ja Elina Seppä Yaralta testasivat uudella N-Sensor bluetoothilla Polartop-lohkon typen tarvetta. Laite on helppo käyttöinen, mutta antoi hiukan korkeita typpilannoitus määriä. Käynnillä sovittiin, että Polartop- ohra saa lisälannoituksen YaraBela Axanilla, joka levitetään kasvustolle Yara N-Sensorilla. Lisälannoitus tullaan tekemään seuraavan viikon kuluessa.

Toukokuussa otetuista Megalab-näytteiden tulokset ovat valmistuneet. Tulokset suosittelivat boorin tarpeeseen YaraVita Bortracia. Kasvusto on saanut booria YaraBela Suomensalpietarin mukana. Kasvustossa ei ollut havaittavissa boorin puutoksen oireita. Fosfori-pitoisuus oli tulosten perusteella melko matala. Anne ja Elina suosittelevat YaraVita Starphos MnP-lehtilannoitetta, josta kasvusto saa tarvitsemaansa fosforia.

Lohkolla on tehtiin 4.6.2019 rikkakasviruiskutus CDQ 25 g/ha + Pixxaro EC 0,2l /ha + Moddus M 0,2l /ha + kiinnite.

 

23.5.2019 Oraiden laskenta ja kuoppatesti

Kuoppatesti ja oraslaskenta suoritettiin kartalla olevista kohdista 1 ja 2. Kuoppatesti antoi lähes täydet pisteet molemmista kohdista. Vihreässä kohdassa oli vähemmän lieroja ja niiden käytäviä. Vihreästä kohdasta löytyi myös pohjakerroksesta rahkaturvetta (alue vanhaa järvenpohjaa joka otettu viljelyyn 1800-luvulla). Orastiheys oli parempi vihreällä alalla 590 kpl/m2 ja punaisessa kohdassa orastiheys jäi 520 kpl/m2. Arto Markkula mittasi Canopeo-sovelluksella kasvustojen peittävyysprosenttia (laskee kaiken kuvassa olevan vihreän). Punaisessa kohdassa lukema oli 18 % ja vihreässä 21 %.

Kylvö oli onnistunut lohkolla hyvin ja rikkaruiskutukset ovat vuorossa seuraavana. Lohkolla nähtiin jo pillikettä, peippiä, orvokkia, tatarta, vesiheinää ja savikkaa.

 


 

Christian Stjernvall viljelee Linnaisten kartanon peltoja Mäntsälässä. Täsmäviljely demolohkona on reilun 12 hehtaarin lohko, johon keväällä kylvettiin Polatop-ohraa entsyymiohran tuotantoa varten. Demolohkoksi tämä lohko valikoitui, sillä lohkolta on saatavissa satokarttoja kolmelta viimeiseltä vuodelta.

 
 

Multavalta lohkolta otettiin syksyllä kaksi maanäytettä. Tulosten mukaan pellon pH on 6,1 -6,3. Ravinteista fosfori on viljavuusluokassa välttävä sekä kalium, magnesium ja rikki ovat luokassa välttävä/tyydyttävä.

Lohkolta saadaan hyvin satoa, mutta satokartasta on havaittavissa muutama kohta, jotka tuottavat heikommin satoa. Lohkolla on todettu vesiheinä resistenssi ja vuonna 2014 lohko oli veden vallassa.

Viljelykasvi ja kylvöpäivä: Polartop-ohra 29.4.2019
Lannoitus: Sian lietelanta 18 m3/ha, kylvölannoitus YaraBela Suomensalpietari 150 kg/ha
Lohkon satotavoite: Nostaa heikompien kohtien sato tasoa 5 000 kg/ha.

 

Kasvinsuojelutoimenpiteet kesäkuussa

1.6. 1. Kasvinsuojeluruiskutus

Primus XL-paketti: Primus XL 0,75 l/ha + Premium Classic 12 g/ha + Moddus M 0,25 l/ha + YaraVita Starphos MnP 3 l/ha

12.6. 2. Kasvinsuojeluruiskutus

Kasvunsääde Moddus M 0,19 l/ha

20.6. 3. Kasvinsuojeluaineruiskutus

Tautiaineruiskutus Proline Xpert 0,7 l/ha. Röyhy oli tulossa ulos tupesta ruiskutushetkellä.

10.7. Kasvustokäynnin tehty kasvuston havainnointia. Kasvusto ulottuu vyötäröön asti ja on tanakka. Tänä vuonna on esiintynyt poikkeuksellisen lyhyt kasvuista kasvustoa, mutta demolohkon Niklas-kaura on kasvanut hyvin.

17.6. Yara Megalab-ravinnealyysin tulokset

 
Havaintopiste 1
 
Havaintopiste 2
 

Viikko 23 Rikkakasvientorjunta ja lehtilannoitus

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla lohkolla tehtiin rikkakasviruiskutus. Tankkiseoksessa rikka-aineen kanssa laitettiin korrensääde ja YaraVita-lehtilannoite.

• XL-pakkaus (Premium Classic 12 g/ha + Primus XL 0,75 l/ha)
• Moddus Evo 0,25 l/ha
• YaraVita Starphos MnP 3 l/ha

Seuraavaksi lohkolta otetaan Yara Megalab-analyysi (viikolla 23-24), jolla määritetään typen ja pääravinteiden sekä hivenravinteiden lannoitustarve. Spad-mittarilla mitataan lehtivihreäpitoisuudet ylilannoitusruudusta. Sama mittaus tehdään ylilannoitusruudun ympärillä olevasta kasvustosta. Mittauksella selvitetään typen tarpeen keskinäinen ero.

31.05.2019 Oraslaskenta ja kuoppatesti

Lohkolla on esikasvina on Melius-ohra. Pelto on ollut edellisenä syksyllä sängellä. Keväällä maa muokattiin lautasmuokkaimella ja äestettiin ennen kylvöä. Niklasta kylvettiin 260 kg/ha. Kylvötavoite oli 550 kpl/m2. Kylvössä osa siemenistä jäin liian pintaan ja pellon pinnassa havaittiin kuorettumista. Pinta rikottiin Väderstadin Rollex-jyrällä, jossa on Crosskill-kiekot. Pellon pintaan saatiin näin 3 cm:n kuohkea kerros. Tämän jälkeen pelto orastui tasaisesti.

Oraat laskettiin kahdesta kohtaa.

Havaintopiste 1: 470 kpl/m2

Havaintopiste 2: 498 kpl/m2

 


 

Toukokuun lopussa tehtiin lisälannoitus YaraBela Axanilla N 13 kg/ha.

Kuoppatestit tehtiin samoista paikoista, joissa tehtiin oraslaskenta.

Kohdassa 1 on lohkolla selvästi heikompi satoisempi kohta, jonka syytä selvitetään. Tässä kohtaa peltoa on pintamaassa tiivistymä ja murtuvuus on kokkareinen. Kuitenkin maa murtuu suhteellisen helposti. Ruokamultakerros on multava, jossa havaittiin liero käytäviä. Olki ja kasvustotähde oli maatunut ja se oli helposti mureneva. Pohjamaa on rakenteeltaan muruinen ja siinä on paljon ”keskikoisia” muruja. Siellä havaittiin yksittäisiä liero käytäviä sekä selvästi havaittavia juurikanavia 27 cm syvyydessä.
Kohdan 1 lähettyvillä on tehty 0-ruutu ja ylilannoitusruutu.

Kohdassa 2 lapio meni selvästi helpommin maahan kuin edellisessä kohdassa. Pintamaasta havaittiin kastemato. Pellon ruokamultakerros on muruinen ja maa murtui helposti pieneksi pyöreiksi muruiksi. Pellossa oleva olki ja kasvustotähde on maatunut hyvin ja se on murenevaa. Pohjamaa ei kova, mutta 30 cm syvyydestä löydettiin kovempi kohta. Epäilyksenä on, että kova kohta johtunee kyntöanturasta. Juuria löydettiin enemmän pohjamaasta kuin kohdassa 1.

 

Juhani Perttulan täsmäviljely demolohkona on noin 10 hehtaarin multava hiesupelto.
Lohkolta on otettiin syksyllä satokartan mukaan maanäytteet (kohdat 1 ja 2 kartalla), jotta saadaan selville pellon sisäiset ravinnevaihtelut.

 
 

Maanäytteiden mukaan pellon pH on 5,7 – 5,8. Ravinteista mangaani on viljavuusluokassa tyydyttävä/hyvä muut ravinteet olivat vähintään huonossa viljavuusluokassa. Analyysitulosten mukaan on suunniteltu lohkon kylvölannoitus. Kasvukauden edetessä lohkolta otetaan vielä Yara Megalab -näytteet pellon heikoiten satoa tuottavilta alueilta, jotta saadaan tietää kasvuston ravinnetarpeet täydennyslannoitusta varten.

Juhani on kokenut satokartat hyväksi työkaluksi parantaa pellon sadontuottokykyä. Niistä on saanut hyvää informaatiota lohkon eri osa alueiden sadontuottokyvystä. Lohkon punaisena alueisiin lohkolla tullaan keskittymään tänä vuonna. Potentiaalisiin satoa antaviin kohtiin panostetaan entistäkin enemmän, jotta pellosta saadaan mahdollisimman suuri sato. Tulevina vuosien aikana tavoitteena on tasata pellon sisäistä vaihtelua kohdennetulla lannoituksella ja kasvinsuojelulla.


Viljelykasvi ja kylvöaika: NiklasBOR-kaura
Kylvölannoitus: Lannoitteena Yara Y3 N 97 kg/ha
Lohkon satotavoite: 6 000 kg/ha

 
 

20.6. Kasvustokäynti ja kasvitautien tarkkailu

Peltokäynnillä tarkasteltiin Avenue-kauran tautitilannetta. Kaura oli juuri tulossa tupesta ulos röyhylle. Alalehdillä oli havaittavissa kohtuullisen kovaa tautipainetta. Tautiruiskutus tehdään Proline Xpertillä, mutta ruiskutusajankohta herätti pohdintaa. Toisaalta lehtilaikkutautien vuoksi tautiruiskutus olisi tarvinnut tehdä heti ja toisaalta röyhyn suojaaminen toksiineilta olisi tehtävä vasta kauran kukkiessa röyhyvaiheessa.

8.6. 2. Kasvinsuojeluruiskutus: Kasvunsääde- ja lehtilannoituskäsittely

  • Yaravita Mantrac Pro 1 l/ha

  • Moddus M 0,2 l/ha


  • 7.6. Lisälannoitus pensomisen lopulla

    Lisälannoitus pensomisen lopulla YaraBela Suomensalpietari N 17 kg/ha. Levityksen jälkeen saatiin sadetta, jolloin ravinteet liukenivat nopeasti kasvien käyttöön. Lisälannoituksessa oli tarkoitus käyttää apuna Cropsat-karttoja. Pilvisten olosuhteiden vuoksi satelliittikarttoja ei saatu riittävän nopealla syklillä. Viimeisimmän (2.6.19) Cropsat-kuvan mukaan biomassassa esiintyi vaihtelua, mutta tulkitsimme vaihtelun kovemmasta rikkapaineesta johtuvaksi.

    Rikkakasvitilanne havaittavissa Cropsat-kuvista: Vasemmalla vihreimmällä alueella rikkakasvipaine oli suurempi ja oikealla reilun viikon jälkeisessä kuvassa toukokuussa tehty rikkakasviruiskutus oli alkanut vaikuttaa rikkakasveihin ja indeksiluvut olivat tasaantuneet lohkolla.

     

    CropSat-kartta 2.6.2019

    CropSat-kartta 10.6.2019
     

    Alla on lohkolta kahdesta kohdasta otetut kasvusto kuvat Canopeo –sovelluksella. Sovelluksella voidaan karkeasti mitata kasvumassan peittävyyttä. Peittävyyskuvat ovat samasta T 1-kasvuvaiheesta, mutta vasemman puoleisessa kuvassa on korkeampi peittävyysindeksi, mikä johtuu suuremmasta rikkakasvipaineesta.

     


     

    Viikko 21 1. Kasvinsuojeluruiskutus: kasvitaudit ja rikkakasvit

    • Premium Classic 12 h/ha
    • Primus XL 1l/ha
    • Folicur Xpert 0,3 l/ha
    • Moddus Evo 0,25 l/ha
    • YaraVita Gramitrel 1,5 l/ha
    • YaraVita Mantrac Pro 0,5 l/ha

     
     

    17.5.2019 Oraiden laskenta ja kuoppatesti

    Avenue-kauran tavoiteltu kylvötiheys oli 550 kpl/m2. Oraat laskettiin kahdesta eri paikasta ja tulokseksi saatiin 460 – 470 kpl/m2. Kuoppatesti tehtiin lohkolla kahdeta eri kohtaa. Kummastikin kohdasta arvioitiin maanrakenne sekä laskettiin lierot.

    Maanrakenne sai hyvät arvosanat sekä lieroja löydettiin kummastakin maanäytteestä. Kuoppatestissa huomattiin eroa kuoppien maa-aineksten väilillä, sillä toisessa kuopassa oli hiekkakerros hieta pintamaan ja savisemman hieta pohjamaan välistä.

    Mika Äijälän demolohko sijaitsee Salossa aivan keskustan tuntumassa. Lohkon pinta-ala on noin 22 hehtaaria. Lohkolla suurin haaste on maalajien vaihtelu, sillä viljelymaa on hienohietaa, karkea hietaa sekä savista hietaa. Muodoltaan sekä viljavuudeltaan se on tilan yksi parhaimmista pelloista. Maaljien vaihtelusta johtuen, lohko pääsääntöisesti kevytmuokataan. Muokkaustavan valintaan kuitenkin vaikuttavat sääolosuhteet sekä lohkon rikkakasvitilanne. Tilalla seurataan satokartoista, miten eri muokkaustavat ovat vaikuttaneet sadon määrään. Satokarttoja tilalla käytetäänkin apuvälineenä pienentämään satotason vaihtelua.

    Pellon pH on 6,5 – 7,2 ja suurin osa lohkosta on fosforin osalta luokassa korkea. Ravinteista kalium, kalsium, magnesium, kupari ja sinkki ovat tyydyttävä/hyvä-viljavuusluokassa ja välttävä/huononlainen-viljavuusluokassa ovat ravinteista rikki ja mangaani. Lohkolta otettiin myös uudet maanäytteet keväällä Cropsat-karttojen perusteella ennen kylvöä, mutta tulosten viivästyttyä kylvölannoitus suoritettiin vielä edellisten tiedossa olevien näytteiden mukaisesti.

    Viljelykasvi ja kylvöpäivä: Avenue-kaura 20.4.2019
    Kylvömäärä: 550 kpl/m2 eli 225 kg/ha
    Lannoitus: N 130 kg/ha

    o pieni lannoitusvara jätettiin myöhempää lisälannoitusta varten

    Esikasvi 2018 Avenue-kaura

    Lohkon satotavoite: Lohkolta on saatu vuonna 2017 Vipekka-ohraa keskimäärin yli 7 tn/ha, joten tänä vuonnakin Avenue-kaurasta tavoitellaan saman suuruista satoa.