Tunnetko peltosi?

Viljelyssä keskeinen osa toimintaa on pelto, joka on viljelykasvien kasvualusta.
Miten hyvin omat kasvualustasi tunnet ja tiedät?

 
Testasimme peltoskannausta alkukesästä eri puolilla Suomea.

Teksti: Teemu Helkala, Hankkija Oy

Ennen tilakokojen ollessa pienempiä viljelijä tunsi peltonsa joka kolkan ”perstuntuman” perusteella, mikä muodostui ajan saatossa. Tilakokojen kasvettua sekä tehokkaampien koneiden myötä tämä tuntuma ei ole enää samanlainen. Koneiden koon kasvaessa tehokkuutta haetaan yhdistelemällä lohkoja, jotta työt sujuvat nopeammin ja koneet pääsevät oikeuksiinsa.
Ovatko suuremmat peltolohkot yhtäläisiä ravinteiltaan, maalajiltaan tai pH:n osalta? Maanäytteiden avulla pystymme tarkastelemaan ja vertailemaan peltolohkojen pH:ta, multavuutta ja ravinteita. Miten nämä näytteet on otettu omalla tilallasi? Onko maanäytteiden tarkoitus auttaa viljelyssä vai otetaanko ne tukiehtojen täyttämiseksi? Miten näytteet otetaan, lohkon maalajivaihtelun perusteella vai linjamenetelmänä? Otatko näytteet itse vai ulkoistettuna palveluna? Miten jatkossa hyödynnät maanäytetietoja?

Uutta näkökulmaa

Miltä tuntuisi nähdä peltolohkolta kartta, josta näkee esimerkiksi pH- ja fosforitilanteen? Kesällä 2020 testasimme peltoskannausta SoilOptix-peltoskannerilla. Skanneria on testattu Tanskassa syksystä 2019 ja kokemukset olivat niin hyviä, että halusimme testata sitä myös Suomessa. Tavoitteenamme oli hakea kokemuksia, millaisia lohkon sisäisiä vaihteluita löydämme. Lisäksi halusimme selvittää, mitä uusia näkökulmia skannauksen kautta löytyisi avuksi viljelyyn. Testiä varten teimme peltoskannausta eri puolilla Suomea ja erilaisilla maalajeilla. Tuloksista pystyimme näkemään, että vaihtelua löytyi kaikista skannaamistamme peltolohkoista. Lohkon sisäistä vaihtelua löytyi pH:n, multavuuden sekä ravinteiden osalta.
Peltoskannauskartat olivat silmiä avaavat. Niiden avulla pääsimme kiinni, mihin peltolohkoilla tulisi kiinnittää huomiota ja miten kohdentaa tuotantopanoksia entistä tarkemmin lohkon sisällä. Kuvassa olevat pH-kartat näyttävät kalkitustarpeen lohkolle olevan ilmeinen. pH:n vaihteluväli lohkon sisällä on 5,5–6,15 ja se on pääsääntöisesti alle 6. Huomion arvoista on, että maanäytetuloksessa vuonna 2016 pH oli keskimäärin 6,2 (luokka hyvä). Nyt peltolohkon pH on suurimmalta osalta 5,69–5,87 (välttävä luokka).
Fosforitilanteen vaihtelua on myös nähtävissä peltolohkon sisällä. Fosforitilanne on pääsääntöisesti tyydyttävällä tasolla, mutta lohkolta löytyy paikkoja, joihin fosforia on kertynyt enemmän ja paikkoja, joihin sitä on kertynyt vähemmän. Tässä on pohtimisen paikka, miten onnistun kohdistamaan tuotantopanokset entistä tarkemmin tulevaisuudessa. Onneksi tekniikka menee eteenpäin, jolloin tulevaisuudessa pystytään tekemään toimenpiteitä entistä tarkemmin paikkatiedon perusteella.
Peltoskannaus on ajatuksia ja uusia mahdollisuuksia herättävä konsepti, joka tuo täsmäviljelyyn uusia näkökulmia joihin Hankkija paneutuu tulevaisuudessa entistä enemmän ja tarjoaa erilaisia ratkaisuja, jotta skannauksesta saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä viljelyyn. Seuraa ilmoitteluamme peltoskannauksen osalta Hankkijan eri kanavista.

 


 

Peltolohkolla olevaa vaihtelua voidaan tarkastella esimerkiksi pH- ja fosforikartoista. Lohkon pH on pääsääntöisesti välttävä/tyydyttävä. Fosfori on lohkolla pääsääntöisesti tyydyttävällä tasolla, mutta vaihtelua löytyy. Kartoilla keltainen väri kuvastaa matalaa ja punainen väri korkeaa arvoa.

 

Viljelijöiltä saamamme kommentit SoilOptix peltoskannauksesta:

  • "Tuo kalkitukseen uutta näkökulmaa.”
  • "Heti näkee pellon kehityskohteet.”
  • "Kartoittaa ravinteet, joista puutetta, niin tietää, mitä lähteä korjaamaan.”
  • "Avaa silmät. Luulee asioiden olevan paremmin kuin ne ovat.”
  • "Säästetään aikaa, kun ei tarvitse kokeilemalla etsiä rajoittavaa kasvutekijää.”
  • "Kohdistetaan panokset oikein lohkon sisällä.”