Euroopan vehnäsato viime vuotta pienempi, kaurasato hyvä

Kasvukausi 2020 oli erittäin kaksijakoinen Euroopassa, normaali Pohjois-Euroopassa ja heikko sekä etelässä että lännessä.

Teksti: Tarmo Kajander, Hankkija Oy

Etelä-Euroopan maista Espanjan sato oli hyvä, sadonkorjuu oli aikaisin ja keskikesän kuivuus ei ehtinyt vaikuttaa satotasoon. Ranskassa kuivuus heikensi satoa pahasti ja samoin Brittein saarilla, jossa sadonkorjuu jäi lisäksi sateiden jalkoihin. Itämeren maissa korjattiin suhteellisen normaali sato. Baltian maista erityisesti Liettuassa ja Latviassa sato oli jopa erittäin hyvä. Ranskan ja Brittein saarien heikko vehnäsato on näkynyt markkinoilla, vienti on ollut pientä ja vehnä on liikkunut EU:n sisällä. Erityisesti Briteissä vehnän tuonti on ollut vilkasta satokauden alussa. Siellä sadosta merkittävä osa on rehulaatuista ja tarvetta on myllyvehnästä.
Viereisen sivun taulukossa on satoarvioita Itämeren maista sekä valikoituja vehnän ja ohran satoarvioita EU-alueelta. Lisäksi kauran satoarvioita Itämeren alueelta. Kaurasato oli (valitettavasti) hyvä pääkilpailijamaa Ruotsissa. Myös Saksassa tarjolla on lähes 200 000 tonnia enemmän kotimaista kauraa tänä satovuonna. Kaiken kaikkiaan kauran satoarviot Itämeren alueella ovat yli 800 000 tonnia isommat kuin viime satokaudella. Tämä on varsin paljon ja se on jo näkynyt alkukauden kaupanteossa, eriä on tarjolla lähiajan toimituksiin monista maista. Suomalaiselle kauralle markkinoita löytyy, mutta töitä on tehtävä hartiavoimin kaikkien potentiaalisten kohdemaiden kanssa. Perinteisesti Baltian maista viljaa tarjotaan suhteessa paljon heti sadonkorjuun jälkeen, ja vehnän sekä ohran tarjonta on ollut vilkasta sieltä kansainvälisiin ostotendereihin pääostajamaissa, kuten Pohjois- Afrikassa sekä Lähi-Idässä.
Satokausi on kuitenkin vasta alussa ja viljamarkkinat elävät ns. säämarkkinoita kirjoitushetkellä syyskuun lopussa. Pohjois-Amerikan sadonkorjuu on kesken ja myös Euroopassa korjataan maissi- sekä auringonkukkasatoa. Esimerkiksi Venäjän sato ja syyskylvöjen edistyminen ovat seurattavia asioita tällä hetkellä. Viljan hinnat hakevat vielä suuntaa ennen kuin sadonkorjuu pohjoisella pallonpuoliskolla on ohi. Kansainväliset sekä kotimaan hinnat ovat nousseet puintikauden aikana hieman vähäisen tarjonnan ja hyvän kysynnän johdosta.

Viljasato- arvioita

Kotimaassa suurta sato- ja laatuvaihtelua

Suomesta alueittaisia satoennusteita saadaan vasta marraskuun lopussa, mutta on selvää, että vaihtelu on suurta. Se on sitä jopa saman tilan eri lohkoilla sekä kasveilla. Lounainen Suomi kärsi kesän kuivuudesta ja syksyn heikoista puintiolosuhteista eniten ja vastaavasti ehkä idässä ja esimerkiksi Pohjanmaalla sato oli ehkä heikkoja ennakkonäkymiä hieman parempi. Kaiken kaikkiaan kuitenkin satomäärästä on hyvin vaikea muodostaa tarkkoja arvioita.
Viljan laatu sen sijaan näyttää hieman ennakko-odotuksia paremmalta. Puintiajan vastaanotosta ja näytteistä voidaan antaa seuraavia kommentteja tässä vaiheessa, vaikka sadon laadun tutkiminen on vielä pahasti kesken.
Vehnällä sakoluvut kääntyivät laskuun korjuukauden lopussa. Rehulaatuista vehnää on normaalia suurempi osa sadosta, mutta rehuvehnälläkin on hyvä kysyntä markkinoilla. Rukiilla alhaisia sakolukuja on viime vuosia enemmän, mutta nämä mahtuvat ”ajan kanssa” markkinoille.
Positiivinen asia on se, että hometoksiinitasot kaikilla viljoilla ja erityisesti kauralla ovat ennakko-odotuksia alhaisemmat. DON-hometoksiinitasot ovat alhaisia ja sen suhteen myllylaatua. Vehnällä ja ohralla viimeiset puinnit vaativat tutkintaa, mutta tasot eivät ole korkeita niissä muutamissa näytteissä, missä ”mittarit värähtävät”.
Pelätty jälkiversonta tasaantui suurelta osin ja puinti sekä esipuhdistus poistivat vihreitä siten, että ongelmia ei juurikaan ole vastaanotetuissa erissä. Kauran väri loppumetrien puinneissa heikkeni voimakkaasti ja kaikki erät eivät käy myllykäyttöön ulkonäön tai värin takia, näistä eristä myös toksiinit on tutkittava ennen käyttöä tarkkaan.
Jyväkoko on kaikilla viljoilla viime vuotta pienempi. Mallasohralla jyväkoko tulee olemaan hyväksymistä rajoittava tekijä. Myös kauraeriä, jotka eivät käy myllykäyttöön on analysoitu. Jyväkoon merkitystä ei voi vähätellä, valitse viljelyyn isojyväinen kauralajike.