Kuivuudesta ennätyssatoihin ja Brexitiin – Viljamarkkinoilla uudet muuttujat

Kasvukausi kesällä 2019 oli varsin suotuisa Pohjois-Euroopassa. Edellisen kesän ankara kuivuus oli muisto vain ja viljakasvustot tuottivat ennätyssadon.

Itämeren alueen maissa sato ylittää vuoden 2018 sadon noin 20 miljoonalla tonnilla. Tämä on näkynyt satokauden alun viljamarkkinoilla. Viljan tuontiin ei tietenkään ole ollut tarvetta ja kysyntä lähialueilla on pieni. Viljan myynti
onkin suuntautunut etelä-Eurooppaan sekä Lähi-Itään.

Ruotsi oli maista se, johon kesän 2018 kuivuus iski ehkä pahiten. Ruotsin sato 2019 sen sijaan näyttää hyvältä. Tällä on ollut vaikutusta erityisesti kilpailuun kauramarkkinoilla. Baltian erittäin hyvä sato on näkynyt erityisesti vehnämarkkinoilla. Iso osa sadosta tulee markkinoille puintikaudella ja nyt erityisesti hyvän sadon myötä ovat viljamäärät olleet suuria viljakaupassa puintikaudella tilavarastojen täyttyessä. Myös valtaosa viljakauppiaista haluaa myydä pääosan viljoista saman vuoden aikana markkinoille rahoitussyistä. Tämä näkyy kuluvan vuoden osalta selvästi markkinoilla.

Baltian vehnäsato on ennätyssatotasoista huolimatta myös laadullisesti erittäin korkea. Esimerkiksi suuri osa Liettuan vehnästä ylittää 13 prosentin ja jopa 14 prosentin valkuaistason. Rehuvehnää on markkinoilla laatusyistä vähän
tarjolla.

Yleisesti ottaen Itämeren maissa viljelijät ovat lisänneet siilokapasiteettia. Tämä on puolestaan näkynyt vehnäkaupassa mm. Saksassa sekä Puolassa suhteessa pienempänä tarjontana. Markkinahinnat ovat laskeneet merkittävästi viime satokauden tasosta ja ovat haluttomia hinnoittelemaan suurta osaa sadosta tällä hintatasolla.

 

Maa Sato 2018 Satoarvio 2019 Ero
Ruotsi 3 238 5 450 +2 212
Viro 1 406 1 926 +520
Latvia 2 402 3 474 +1 072
Liettua 4 505 5 801 +1 296
Puola 27 432 30 590 +3 158
Saksa 37 900 46 500 +8 600
Tanska 7 000 9 220 +2 220
Suomi 2 700 3 600 +900
 

Kotimaan sato

Viljasato on Suomessa hyvälaatuinen, ainoastaan aivan viimeisistä puinneista korjattiin heikompaa satoa. Syysviljojen laatu oli erinomainen.
Kauralla ei juurikaan ole analysoitu korkeita toksiineja ja jyväkoko on suuri.
Ohran hehtolitrapainot ovat korkeita ja myös ohralla jyväkoko on kunnossa, suurempi osa ohrasta hyväksytään mallasohraksi. Ainoastaan kevätvehnän sakoluvut ovat viime satokausien alapuolella. Eräkohtainen vaihtelu on
kuitenkin suurta ja markkinoilla on hyvä kysyntä myös rehulaatuisesta vehnästä.

Viljatasearviot ovat vielä epävarmoja, mutta näyttäisi, että ohra ja kaura ovat jälleen vientituotteita kuten vehnäkin. Rukiista korjattiin sato, joka riittää lähes kahden vuoden myllykäyttöön. Ne on varastoitava tulevaan
kysyntään, sillä uuttakin ruista on kylvössä. Rukiin sato on lähialueilla iso ja
viennissä joudutaan kilpailemaan erittäin alhaisella hinnalla, jos varastointi ei onnistu. Rukiin rehukäyttöä on ensimmäistä kertaa vakavammin mietitty rehuteollisuudessa.

Brexit

Britannian EU-eron takaraja tätä kirjoitettaessa on ollut lokakuun loppu. Sopimuksettoman eron uhka on kasvanut kauden edetessä. Vilja-ala on Britanniassa ottanut tämän uhan tosissaan ja reagoinut nopeasti. Vilja-alalla kyse on isoista asioista. Sopimukseton ero toteutuessaan tarkoittaa Iso-Britannian jäämistä EU:n tullirajan ulkopuolella. Viljalla ja viljatuotteilla on merkittävät tuontitullit EU-alueelle. Tuontitulli on korkein kauralla, ilman sopimusta 89 euroa tonnilta. Kanadan kanssahan EU solmi tullisopimuksen, jossa tulli asteittain alenee, noin 11 euroa per vuosi 8 vuoden aikana. Vuonna 2020 tulli on 55,63 euroa ja alenee nollaan vuoteen 2024 mennessä.

Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että viljan toimituksiin heinä-lokakuulle
on ollut poikkeuksellisen vahva tarjonta Britanniasta. Välillä on tuntunut
siltä, että hinnalla millä hyvänsä viljat on sieltä myytävä vientiin ennen lokakuun loppua. Suurelta osin vienti on suuntautunut EU-alueelle, esimerkiksi Espanja on ollut iso tuoja Briteistä.

Tilanne on näkynyt vahvana tarjontana ja se on osaltaan alentanut markkinahintoja, niin kauralla kuin rehu- ja mallasohralla.

Kauran puinnit vielä kesken Kanadassa ja Australiassa kuivaa

Kanadan puinnit ovat vielä kesken ja arvioita alkaa olla siitä, että kasvustoja jää korjaamatta tai ainakin sadon laatu heikkenee voimakkaasti sateiden takia. Ensilumi on jo satanut kaura-alueille ja
Chicagon kauran futuurimarkkina on saanut tästä aika ajoin tukea.

Myös Australian kasvukausi alkaa kääntyä loppusuoralle. Läntisen Australian kuivuus on heikentänyt satonäkymiä. Kauramarkkinoilla tilannekuva ei ole vielä lainkaan selvä ja muillakin viljoilla kausi on vasta alussa.

Viljamarkkinat ovat kääntäneet katsetta tällä hetkellä maissin ja soijan sadonkorjuuseen ja syysviljakasvustojen kehittymiseen. Satokausi ei todellakaan ole niin sanotusti vielä loppuun katsottu. Markkinahintojen laskukin näyttää tasoittuneen.

Teksti: Tarmo Kajander