Vesiaihe vaikka kukkaruukkuun

Pienelläkin vesiaiheella voi olla suuri merkitys. Se pysäyttää katselemaan veden pinnasta heijastuvia poutapilviä. Vesi elvyttää ja virkistää, ja siitä voi ammentaa hyvää oloa. Myös lumpeet ja sammakot viihtyvät veden äärellä rikastaen puutarhan elämää.
Pienimmillään vesiaiheen voi perustaa vaikka piharuukkuun. Ruukun tulee olla lasitettu ja pohjastaan tukittu; pohjareiän voi peittää esimerkiksi tiiviillä korkilla. Jos ruukku on suuri, siihen voi istuttaa vesikasveja. Esimerkiksi koristelumpeelle tulee olla 20–30-litrainen, syvä ruukku. Lumme istutetaan siihen kasvatuskorissaan ja vettä lisätään niin, että lumpeen pisimmät lehdet ulottuvat veden pinnalle. Vettä on lisättävä aika ajoin, sillä sitä haihtuu etenkin aurinkoisella ja tuulisella säällä.
Kesän mittaan on mukava seurata milloin lehtien lomaan ilmestyy nuppuja ja milloin lumme puhkeaa todelliseksi kaunottareksi. Kasvista voi nauttia pitkään, sillä se kestää syyskylmiä. Ohut jääriitekään ei ruukun pinnalla haittaa. Talveksi lumme on kuitenkin hyvä nostaa vesiämpäriin ja viedä viileään talvehtimaan. Samalla ruukku tyhjennetään ja puhdistetaan odottamaan seuraavaa kesää.

Vesi solisemaan

Vesisuihku tuo eloa ja ääntä puutarhaan. Oikealla kasvava kurjenmiekka toistaa vesisuihkun muotoa.

Vettä voi myös kuunnella. Veden solinalla onkin maaginen voima: se peittoaa häiritseviä ääniä, kutsuu luokseen ja rauhoittaa. Soliseva vesiaihe kannattaakin sijoittaa lähelle oleskelualuetta, jolloin siitä tulee nautittua täysin siemauksin.
Suihkulähteitä myydään monenkokoisina ja -mallisina valmispaketteina. Niistä pienimpiä voi sijoittaa vaikka terassille tai parvekkeelle. Vesi saattaa valua pyöreän kiven pintaa pitkin, se voi suihkuta vesipatsaana tai virrata pikkualtaasta toiseen.
Pieneen suihkualtaaseen ei istuteta kasveja, mutta niiden ympärillä viihtyvät monet kasvit. Esimerkiksi rentukka, rantakukka ja kurjenmiekka kotiutuvat puutarhan kosteahkoon, tuoreeseen multaan.

Vesiallas osaksi puutarhaa

Sammakkokoriste kuuluu veden äärelle jos mihin.

Jos haluaa isomman puutarha-altaan, sen voi ostaa valmiina tai rakentaa itse. Valmisaltaiden koot ovat yleensä reilusta sadasta litrasta kolmeensataan litraan. Muodoltaan ne jäljittelevät luonnollista vesilammikkoa, ja niiden reunamille on lisäksi porrastettu tasanteita vesikasvien istuttamista varten. Jos taas rakentaa altaan itse allasmuovista, saa juuri haluamansa kokoisen ja muotoisen vesiaiheen.
Valitsipa kumman vaihtoehdon tahansa, on käärittävä hihat ja tartuttava lapioon. Tärkeää on kaivaa maata allasta suuremmalta alalta, varmistaa, ettei altaan ympärille jää teräviä kiviä ja asetella allas vaateriin lisäämällä sen ympärille pikkuhiljaa soraa ja altaaseen vettä.
Vesiaihe maisemoidaan istuttamalla kasveja, levittämällä koristesoraa ja lisäämällä erikokoisia kiviä sen viereen. Myös sorakangas peittää oivallisesti muovin reunoja. Altaan pohjalle levitettävä substraatti pitää veden puhtaana. Allaspumppukin huolehtii veden kunnosta liikuttaen sitä muun muassa kesäpäivien virkistäväksi suihkuksi. Syysiltoihin tuovat eloa puolestaan altaan pohjalle asennettavat allasvalot.