Riistapellon perustaminen

Paikanvalinta

Riistapelloksi soveltuu niin metsän suojassa oleva aktiivikäytöstä jo poistettu pelto tai niitty kuin myös aktiivikäytössä oleva viljelty pelto.

Lohkon valinnassa kannattaa miettiä sen sijaintia. Vilkkaasti liikennöityjen teiden varsille perustamista kan-nattaa välttää sillä tämä lisää merkittävästi hirvieläinkolareiden määrää. Lisäksi paikan valinnassa kannattaa pitää mielessä eläimen suojan tarve. Eläimet eivät tule mielellään syömään keskelle aukeaa vaan viihtyvät metsän reunan suojassa.

 

Muokkaus

Mikäli kyseessä on aktiiviviljelystä poistettu pelto ja se otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön, voi sen syksyl-lä kyntää, mutta kyntö ei ole välttämätöntä. Maan voi muokata myös keväällä joko lautasmuokkaimella tai kultivoimalla tai jättää muokkaamatta. Jos maata käsitellään, kannattaa se tehdä jo keväällä heti kun maa on kuivunut sopivaan kuntoon.

Maa muokataan noin 2-3cm syvyydeltä ja tämän jälkeen rikkakasvien annetaan itää pellossa. Mikäli rikkoja ei voi kemiallisesti torjua, on maa hyvä muokata vielä ennen kylvöä uudelleen. Näin toimien jo itäneet rik-kakasvit kuolevat ja viljelykasvit saavat kaiken valon ja ravinteet kasvuunsa. Kylvettävä kasvi saa myös etu-matkaa ja alkaa nopeammin varjostaa maata, jolloin rikkakasvit eivät pääse valtaamaan kasvutilaa. Maata ei tule kuitenkaan muokata liian syvään, jotta kylvettävä kasvi kylväytyy sopivaan syvyyteen.

 

Kasvivalinta

Riistapeltoon kylvettävä kasvi on hyvä valita houkuteltavan eläimen mukaan. Hirvelle maistuu hyvin rapsi ja rehukaali sekä myös ruis ja kaura.

Valkohäntäpeuralle toki kelpaavat samat kasvit kuin hirvellekin, mutta peura syö mielellään myös juureksia ja kaivaa niitä maasta. Lisäksi härkäpapu ja herne sekä auringonkukka ja rapsi maistuvat peuroille hyvin.

Linnut taas tarvitsevat siemeniä ja suojaavia kasveja, jotta ne eivät olisi suoraan petojen nähtävillä.

Riistapelloilla on lisäksi hyvä muistaa viljelykierron tärkeys. Mikäli samalla lohkolla viljellään vuodesta toi-seen samaa kasvia, lisääntyy kasvitautien ja tuhoeläinten riski huomattavasti.

 

Kylvö

Riistapellon kylvö on hyvä tehdä kesäkuun puolessa välissä lämpimään maahan. Näin viljeltävät kasviyksilöt lähtevät nopeasti kasvuun ja ehtivät kasvaa suuriksi syksyyn mennessä.

Kylvö on hyvä suorittaa harvaksi, jotta kasvien kasvutila riittää ja ne pääsevät kasvamaan vapaammin. Kyl-vön voi suorittaa joko tarkkuuskylvökoneella tai normaalilla kylvökoneella joka kolmannella vantaalla, jol-loin riviväliksi tulee noin 25-30cm.

Mikäli lohkolle kylvetään viljaa, härkäpapua tai hernettä, tulee käyttää normaalia kylvömäärää.

Kasvuston voi kylvää myös palstoille. Näin saadaan monipuolisempi ravintokasvivalikoima eläimille. Palstoi-hin kylvämisen etuna on myös viljelykierron toteutus. Kylvettäessä vuosittain eri palstalle eri kasvia saadaan samalle pellolle toimiva viljelykierto ja silti lohkolla on saatavana useita kasvilajeja.