Peltoskannauksella resurssitehokkuutta

"Skannaustulosten ja niiden läpikäynnin pohjalta sain hyvän suunnitelman lohkojen kehittämiseen, pala kerrallaan."

"Tulokset auttavat käyttämään oikeaa tuotetta, oikean määrän, oikeaan paikkaan."

"Vaihtelun laajuus yllätti, mutta tulosten perusteella korjaaviin toimenpiteisiin on selkeät lähtökohdat."

- Asiakaskommentteja

 
Peltoskannaus

Peltoskannaus luo pohjaa peltojen tuottavuuden ja satovarmuuden kehittämiseen ja toimii näin viljelyn riskien hallinnan työkaluna ja viljelysuunnittelun välineenä.

Peltolohkojen välillä esiintyy selviä eroja kasvukunnossa ja sadontuottokyvyssä. Myös yksittäisen lohkon sisällä vaihtelu voi olla suurta, tietyissä kohdissa kasvu ja sato on heikompaa ja toisaalla kasvustot menestyvät vuodesta toiseen. Hankkijan peltoskannaus konkretisoi lohkoilla esiintyvän vaihtelun aiempaa tarkemmin ja on harppaus eteenpäin peltojen ominaisuuksista saatavan tiedon tarkkuudessa.

Skannauksen tuloksena saadaan selville lohkolla esiintyvä vaihtelu maalajitteiden (savi-, hieta- ja hiesu-%), multavuuden, pH:n sekä useiden ravinteiden osalta. Näiden tietojen avulla saadaan kiinni satoa rajoittavia tekijöitä ja tietoa kasvukuntoa selittävistä ominaisuuksista.

Jokainen lohko on erilainen ominaisuuksiltaan ja vaihtelun laajuuden suhteen, mutta skannaustuloksista on löytynyt myös yhtenäisiä kehityskohteita ympäri Suomen. Esimerkiksi pH:n epätasaisuus on osoittautunut yleiseksi ongelmaksi ja selittäväksi tekijäksi kasvukaudella nähtävään kasvustojen vaihteluun, ja edelleen satokartoissa ilmeneviin satoeroihin.

Tarkka paikkakohtainen tieto vaihtelusta luo mahdollisuuden tuotantopanosten, kuten kalkin, lannoitteiden ja siementen täsmälevitykseen, jolloin levitysmäärät kohdistetaan todetun tarpeen mukaisesti. Esimerkiksi pH:n vaihdellessa lohkolla 5,1–7,2 välillä, täsmälevityksellä päästään tasalevitystä parempaan lopputulokseen.

Skannaustulosten perusteella lannoitevalinnat suunnitellaan täydentämään maaperän varantoja ja vastaamaan viljeltävien kasvien tarpeita. Ravinteiden tuloksissa keskitytään viljavuusluokaltaan tyydyttävää tasoa alempiin ravinteisiin, sillä näihin puuttumalla voidaan nostaa satopotentiaalia ja saavuttaa parhaiten satovastetta. Yksittäisenkin ravinteen huono taso voi minimitekijänä rajoittaa satoa ja alentaa myös muiden ravinteiden hyödyntämistehokkuutta.

Skannaustulosten hyödyntämiseen on useita erilaisia mahdollisuuksia ja tulokset käydään läpi Hankkijan asiantuntijoiden kanssa vauhtiin pääsyn varmistamiseksi. Tarveperustaisella panoskäytöllä parannetaan viljelyn resurssitehokkuutta, josta on hyötyä taloudellisesti, mutta myös ympäristökuormituksen näkökulmasta.

 

Teksti: Katriina Salovaara, Hankkija Oy