Saatko jokaiselta peltolohkoltasi hyvän sadon?

Ovatko peltolohkosi samanlaisia maalajiltaan, pH:n sekä ravinteiden osalta tai sadontuottokyvyltään? Mistä lohkojen satovaihtelut johtuvat?

Satokartat tuovat loistavan lähtökohdan peltolohkojen vertailuun on ne tehty sitten puimurilla tai ajosilppurilla. Satokarttojen avulla saadaan tarkat numeeriset arvot peltolohkon sadontuottokyvystä. Ei tarvitse miettiä, montako kärryä tai kuivurillista miltäkin lohkolta tuli korjattua. Alkuun kannattaa keskittyä vertailemaan peltolohkojen ja vuosien välistä satotasovaihtelua sekä yhdistää tähän säädata. Satokarttojen avulla on helppo tehdä oman tilan ”peltoranking”. Jaa tilan pellot sadontuottokyvyn mukaan esimerkiksi kolmeen kategoriaan: hyvät, keskimääräiset ja heikot. Jaottelu voi olla esimerkiksi: hyvät yli 6 tn/ha, keskimääräiset 4–6 tn/ha ja heikot alle 4 tn/ha. Ja vaikka satokarttoja ei olisi käytettävissä, pystyy jaottelun tekemään mutu-tuntumalla. Kannattaa mahdollisuuksien mukaan laskea peltolohkoille esimerkiksi viljojen keskisato edelliseltä 3–5 vuodelta. Tämän jälkeen lähdetään miettimään, miten lohkojen välisiä eroja saataisiin korjattua ja miten saadaan keskimääräinen lohko hyvään kategoriaan.

Hankkijan peltoskannaus tuo uutta näkökulmaa

Pelto skannataan SoilOptixin gammaspektrometrillä, skannauksen jälkeen otetaan maanäytteet ohjelman osoittamista referenssipisteistä.

Hankkijan peltoskannauspalvelu tuo uuden näkökulman peltolohkojen välisten erojen kartoittamiseen. Miten peltojen skannaus aloitetaan? Hyödynnetään peltorankingia eli skannataan tilan paras pelto referenssilohkoksi. Tämän lisäksi skannataan myös keskimääräisiä sekä heikompia lohkoja. Skannaustuloksia vertailemalla löydetään eroavaisuuksia lohkojen välillä ja mietitään, mitä lähdetään tekemään. Toki lähtökohtana on, että viljelijä tuntee lohkonsa ja sen viljelyhistorian, mutta uusilla työkaluilla on mahdollista saada lisää informaatiota ja siten löytää uutta näkökulmaa sekä kohdentaa panoksia tehokkaammin.

SoilOptix peltoskannaus prosessi
SoilOptix peltoskannaus prosessi

Tietojen yhdistäminen

Kun tietoa saadaan monesta lähteestä, on hyvä tarkastella, miten tietoja voidaan yhdistää. Lohkojen välisen vertailun seuraava askel on lohkon sisäisen vaihtelun tasaaminen.

Esimerkki: Satokartan avulla nähdään peltolohkolla satovaihtelun olevan 2,5–6,5 tn/ha. Lohkolle tehdään peltoskannaus ja tulosten tultua tehdään vertailua karttojen avulla. Karttoja tarkastelemalla nähdään pH-vaihtelun lohkolla olevan 5,4–6,5. Lohkon kokoa on kasvatettu yhdistämällä peltolohkoja. Kohdissa, joissa satokartta näyttää matalaa satotasoa, on pH 5,4 paikkeilla. Näin ollen yksi ratkaisuista on tehdä lohkolle täsmäkalkitus, jonka tavoitteena on tasata lohkon pH.

Tiedot yhdistämällä saamme peltolohkolta selville maan rakenteen, multavuuden sekä ravinteiden vaihtelun visuaalisina karttoina.

Lisää hyötyä

Peltoskannauskarttoja voi käyttää viljelyssä, vaikka työkoneet eivät pystyisi levityskarttoja hyödyntämään. Kun mietitään muokkausta, kylvöä, lannoitusta ja kasvinsuojelua, voidaan toimenpiteitä tehdä myös manuaalisäädöillä. Kartoituksen avulla voit esi merkiksi suunnitella optimaalisen viljelysuunnan vaihtelevien vyöhykkeiden kautta, jotta manuaaliset säädöt onnistuvat helposti. Mikäli käytössä on ISOBUS-varustellut työkoneet, voidaan kartoitustietojen perusteella tehdä levityskarttoja kylvöön, lannoitukseen ja kasvinsuojeluun. Tällöin kone hoitaa määrän säädön pellon vyöhykevaihteluiden välillä levityskarttaan tehtyjen määritysten mukaisesti. Huomioi tarvitta - vat lisenssit karttojen hyödyntämiseen.

Peltoskannauksen avulla saat:

  • Maan rakenne %-osuuksina: savi, hieta ja hiesu
  • Multavuus-%
  • Maan happamuus ja ravinteet: pH, P, K, Ca, Mg, S, B, Cu, Fe, Mn, Mo, Zn, Na, CEC

Liittyvät tuotteet