Hankkija on haluttu kumppani rehualan tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Aktiivinen tutkimustyö, siitä tehdyt julkaisut ja tulosten saama muu julkisuus, kuten Kemian teollisuuden innovaatiopalkinto, on selvästi lisännyt kiinnostusta Hankkijaan tutkimus- ja tuotekehityskumppanina. Tämä on näkynyt sekä kotimaisten että kansainvälisten yhteydenottojen määrässä. Kun yksi rehualan suurimmista kansainvälisistä toimijoista ilmaisi hiljattain halunsa aloittaa tutkimusyhteistyö kanssamme, jäin miettimään, mitä on oikein tapahtunut. Mikä tekee Hankkijasta näin kiinnostavan ja halutun tutkimuskumppanin?

Vahva poikkitieteellinen ja kansainvälinen tutkimusverkosto on kilpailuetumme

Hankkija päätti ulkoistaa tutkimustoimintansa ja aloitti poikkitieteellisen ja kansainvälisen tutkimusverkoston rakentamisen jo 15 vuotta sitten. Tutkimusverkosto tuki aluksi Progutin tuotekehitystä, mutta myöhemmin sen tavoitteisiin liitettiin myös rehujen ja uusien, suoliston hyvinvointia tukevien rehuaineiden kehitys. Vuosien mittaan tutkimusverkosto ja sen osaaminen on koko ajan vahvistunut. Tällaista osaamisen tasoa ja monipuolisuutta emme olisi yksin voineet saavuttaa, eikä sellaista ole isoissakaan kansainvälisissä rehuyrityksissä. Verkoston kehittyminen on toki samalla lisännyt oman osaamisemme tasoa, jota olemme nostaneet myös uusilla rekrytoinneilla. Tällä hetkellä Hankkijan T&K ja vientiryhmässä on jo kolme väitellyttä tohtoria ja yksi tohtorikandidaatti. Hankkijassa ja sen tutkimusverkostossa oleva osaaminen on mielestäni avaintekijä, joka tekee meistä halutun tutkimuskumppanin.

 

Hankkijan tutkimusverkosto
 

Nykyisen verkostomme ensimmäisiä kumppaneita olivat suomalaiset tutkimusyhtiöt Alimetrics ja Glykos. Heidän kanssaan olemme kehittäneet Progut®- ja Progres® -tuotteet ja useita, ainutlaatuisia suoliston / pötsin toimintaan ja terveyteen liittyviä tutkimusmenetelmiä. Alimetricsin erityisiä vahvuuksia ovat mikrobiologia, suoliston ja pötsin simulaatiomallit sekä suoliston fysiologiset ja immunologiset tutkimusmenetelmät. Glykosin erityisosaaminen liittyy hiilihydraatteihin (glykomiikka) ja sen soveltamiseen lääketieteelliseen ja ravitsemukselliseen tutkimukseen. LUKEn ja Helsingin Yliopiston kanssa meillä on tällä hetkellä käynnissä yhteisprojekteja sikojen ja lypsylehmien ruokinnasta. Raumalainen Forchem on meille keskeinen kumppani sekä Progresin tuotannossa, että resiinihappojen tutkimuksessa.

Ghentin Yliopisto Belgiassa on siipikarjan suolistoterveystutkimuksen ykkösnimiä maailmassa. He tekevät meille resiinihappojen toimintamekanismitutkimusta broilereilla kolmivuotisessa projektissa. Siinä on jo osoitettu resiinihappojen ainutlaatuinen kyky tukea suolen tukikudosrakenteen ja pinnan eheyttä ja näin edistää eläinten hyvinvointia ja tuotantoa. Vastaavaa tutkimusta märehtijöillä teemme yhdessä Hannoverin ja Helsingin Yliopiston sekä Luken kanssa. Muiden kuvassa mainittujen yhtiöiden ja tutkimuslaitosten kanssa teemme tuotekehitysyhteistyötä ja kokeita eri eläimillä. Jakelijoidemme Devenish UK, Devenish USA ja Denkavit kanssa teemme yhteiskokeita naudoilla, broilereilla, vasikoilla, emakoilla ja porsailla. USA:n tutkimuskumppanimme CQR:n kanssa olemme tehneet toistaiseksi broilerikokeita. Schothorst Feed Research:illä (SFR) on verkostossamme erityinen asema. Saamme heidän kauttaan jatkuvasti tietoa raaka-aineiden rehuarvoista ja eläinten ruokintasuosituksista ja teemme rehujen tuotekehitystä palvelevia yhteiskokeita muiden rehutehtaiden kanssa kaikissa eläinryhmissä. Tämän lisäksi SFR tekee meille tilaustutkimusta, joista seuraava, porsaiden haastekoe on sovittu alkavaksi helmikuussa 2019.

Tutkimusmenetelmät kehitystyön tukena

Rehujen ja lisäaineiden hyöty mitataan viime kädessä eläinten tuotantotehokkuutena ja hyvinvointina. Hyötyjä on kuitenkin vaikea luotettavasti todentaa pelkästään eläinkokeilla ymmärtämättä tuotteiden toimintamekanismeja eläimissä. Toimintamekanismien parempi ymmärtäminen auttaa myös kohdentamaan tuotteen käyttöä olosuhteisiin tai tilanteisiin, joissa siitä saadaan paras hyöty. Hankkijan tutkimusverkoston ainutlaatuiset, rehujen ja lisäaineiden toimintamekanismien tutkimusmenetelmät ja osaaminen ovat kuin huomaamatta kasvaneet ajan mittaan. Siitä on jo aikaa, kun kumppanimme analysoivat suoliston pinnan sokerirakennekoostumuksia ja kehittivät menetelmiä bakteereiden suolikiinnittymisen tutkimukseen ja immuunisolujen mittaamiseen suolesta. Kaikki uusia ja ainutlaatuisia menetelmiä aikanaan. Suoliston ja pötsin toimintaa kuvaavat simulaatiomallit ja niiden mikrobiston koostumuksen analysointi bakteereiden DNA:n (geenisekvenointi) avulla kehitettiin myöhemmin. Tänään uusinta uutta on toiminnallisten geenien analysointi suolikudoksesta, bakteerien funktioiden mittaaminen (mitä ne tekevät) ja suolen kuntoa ja tulehduksia mittaavien parametrien analysointi. Kehitys kehittyy ja Hankkija kumppaneineen kulkee koko ajan sen kärjessä. Tutkimusmenetelmien patteristo on mielestäni toinen keskeinen tekijä, miksi kumppanuus Hankkijan ja sen tutkimusverkoston kanssa kiinnostaa.

Korkeatasoisen tutkimuksen asiakashyöty on luotettavuus

Kotimaan ja viennin asiakashyöty kaikesta tästä kiteytyy luotettavuuteen. Parempi tuotteiden toimintamekanismien ymmärrys ja niiden hyötyjen tieteellinen todentaminen eri olosuhteissa varmistaa, että osaamme suositella tuotteidemme käytön oikein ja että myyntilupauksemme pitävät. Muistan takavuosilta, kun rehujen hyötyjä perusteltiin tilakokeiden perusteella. Useimmiten koe- ja vertailuryhmä muodostui kahdesta eri broilerihallista, muutamasta emakosta, pahnueesta tai lehmästä. Koska muuttujia ja vaihtelua on tilaolosuhteissa paljon ja kerranteita yleensä vain kaksi (eläinmäärästä riippumatta), tällainen koe pitäisi toistaa tyypillisesti noin 100 kertaa ennen kuin tuloksella on mitään luotettavuutta. Silti monet rehuyritykset tekevät näin edelleen. Hankkijan ja sen tutkimusverkoston menetelmäosaaminen ja arvostetuissa sarjoissa julkaissut tieteelliset tutkimukset tuotteiden hyödyistä edustavat toisenlaista tapaa.


Juhani Vuorenmaa, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja