Laitilalaisella luomukananmunantuottajalla ensimmäisenä käytössä uusi, räätälöity ruokintakonsepti

Tommi Vippola ja Terttu Koskela
Tommi Vippola kaipasi tilan pyörittämiseen uusia haasteita ja mielenkiintoa, joita luomutuotanto on tuonutkin. – Luomutuotannossa pitää ihan toisella tavalla lähteä miettimään ja suunnittelemaan asioita. Tämä antaa uutta mielenkiintoa touhuun, Vippola pohtii kanojen ulkotarhan edessä. Vieressä Hankkijan siipikarjatilojen ruokinta-asiantuntija Terttu Koskela.

Vastikään luomutuotantoon vaihtaneen Tommi Vippolan tilalla kanojen ruokintakin on pistetty uusiksi. Käytössä on Hankkijan uusi Luonnon Punaheltta Munitus Kaura. Ruokinnassa 80 prosenttia on täysrehua ja 20 prosenttia tilan omaa kauraa.

On aamupäivä. Laitilalaisen luomukanalan kanat ovat päivän munansa munineet ja on aika päästää ne ulos.

Kun tilan isäntä Tommi Vippola avaa kanalan luukut, kanat säntäävät kuin yhteisestä käskystä ulkotarhaan. Eläimillä tuntuu olevan kiire kuopsuttelemaan, ottamaan hiekkakylpyjä ja etsimään tarhasta hyönteisiä. Osa kanoista on hetkessä tarhan kauimmaisessa päädyssä työn touhussa, osa taas jää ovien suulle tarkkailemaan menoa. Muutama kukko kävelee ylväästi keskellä haaremiaan ja seuraa silmä kovana kanojen touhuja.

”Kanoilla on aina kauhea kiire ulos. Kyllä niistä näkee, että ne tykkäävät ulkoilla”, Vippola sanoo.

Vippolalla oli aikaisemmin lattia- ja ulkokanaloita, mutta nyt on ensimmäinen kanaerä luomutuotannossa. Pellotkin ovat vaihtuneet tänä vuonna luomuun.

Kanat selvästi nauttivat ulkoilusta.
Kanat selvästi nauttivat ulkoilusta.

Luomutuotanto toi uutta mielenkiintoa yrittämiseen Vippolan päätökseen ryhtyä luomutilalliseksi vaikuttivat kuluttajien tarpeet. Hän uskoo, että puhtaus ja eläinten hyvinvointi ovat kuluttajille yhä tärkeämpiä teemoja, mikä lisännee luomukananmunien kysyntää tulevaisuudessa. Lisäksi maatalouden rakennekehityksen myllertäessä alaa on tilan oltava joko isompi tai erikoistuneempi, jotta koventuneessa kilpailussa on mahdollista pärjätä. Vippola valitsi erikoistumisen.

Vippola on Dava Foods Finlandin tuottaja. Tilalla on tällä hetkellä noin 12 000 luomumunintakanaa, kaikki valkoista Lohmann LSL Classic -kanajalostetta. Linnut tulevat tilalle untuvikkoina, ja ne varttuvat tilan kasvatuskanalassa munintaikäiseksi.

Luomukananmunien tuotannossa on noudatettava luonnonmukaisen tuotannon säädöksiä. Kanat elävät lattiakanaloissa, joissa on oltava ikkunat sekä kanoilla mahdollisuus ulkoiluun vähintään kesäkuun alusta lokakuuhun. Luomukanaloissa tilavaatimus on myös muita tuotantomuotoja suurempi sekä parvikoko rajoitettu. Ruokinta tapahtuu luomurehuilla.

Vippolan siirrettyä tuotantonsa luomuun kanakohtainen työmäärä lisääntyi. Työtä teettää muun muassa kanalan luukkujen availu sekä tarkistaminen, että kaikki kanat ovat menneet illaksi takaisin sisätiloihin. Myös karkearehun antaminen teettää hieman lisätyötä.

– Toisaalta luomutuotannon tilavaatimusten vuoksi kanamäärä pieneni noin 30 prosenttia, joten kokonaistyömäärä on varmaankin pysynyt kutakuinkin samana, hän huomauttaa.

Uusi ruokintakonsepti yhdistää tilan oman kauran ja teollisen täysrehun
Vippola luottaa kanojen ruokinnassa sekä teollisiin että tilan omiin rehuihin. Teolliset rehut tulevat kaikki Hankkijan Kotkan tehtaalta.

Nuorikkoina kanat ovat saaneet Luonnon Punaheltta Kasvatus -täysrehua. Munivilla kanoilla ruokintamuotona on Hankkijan uusi räätälöity ruokintakonsepti: Luonnon Punaheltta Munitus Kaura. Konseptissa on Hankkijan täysrehun lisäksi mukana tilan omaa kauraa niin, että täysrehun osuus on 80 prosenttia ja kauran 20 prosenttia. Vanhemmilla munintakanoilla on myös tiivisteruokintaa, Luonnon Punaheltta Täydennystä.

Hankkijan siipikarjatilojen ruokinta-asiantuntija Terttu Koskelan mukaan Vippolan kanala on ensimmäinen, jossa uusi räätälöity ruokintakonsepti on käytössä. Tilalla on hyödynnetty konseptia keväästä alkaen.

– Luonnon Punaheltta Munitus Kaura eli niin sanottu 80/20-ruokinta on normaali käytäntö broilereilla, mutta munivilla kanoilla sitä ei toistaiseksi ole muilla, hän kertoo.

Ruokintamuodon yleistymistä rajoittavat eniten vilja- ja rehusiilojen puute tiloilla. Viljasiilon lisäksi tarvitaan rehuvaaka, sillä täysrehu sekoitetaan omaan kauraan tilalla.

Kauran osuus on valikoitunut 20 prosenttiin sekä kanan hyvinvoinnin että luomusäädösten takia: osuus on ruokinnallisesti sopiva kanalle, ja lisäksi samalla tulee täytettyä luomutuotannon osittainen rehuomavaraisuusvaatimus. Luomun lisäksi ruokintamuoto sopii kuitenkin yhtä lailla tavanomaiselle tilalle, joka haluaa hyödyntää tilan omaa viljaa kanojen rehuissa.

Valttikortteina helppous, huolettomuus ja toimitusvarmuus

Rehuvaa’an asentamisen jälkeen kaikki on Vippolan mukaan ollut helppoa, ja hän on ollut tyytyväinen ruokintakonseptiin. Etuina siinä ovat hänen mukaansa helppous ja huolettomuus.

– Teollisten rehujen suuren osuuden myötä rehu on varmasti tasalaatuista ja hygieenistä. Yksinkertaisesta 80/20-sekoitussuhteesta aiheutuu myös huomattavasti vähemmän vaivaa kuin jos rehun sekoittaisi eri raaka-aineista alusta loppuun itse, hän perustelee.

– Toimitusvarmuus taas nousee esiin siinä, että iso rehutehdas pystyy maailmalta hankkimaan helpommin luomurehuviljaa kuin mitä itse pystyisin. Sen 20 prosenttia kykenen tarvittaessa vielä hankkimaan, mutta loppu 80 prosenttia olisi jo hankalaa – varsinkin, kun luomurehujen saatavuudessa on ollut ajoittain haastetta.

Vaikka Vippola on ensimmäisiin luomuviljasatoihinsa olosuhteisiin nähden tyytyväinen, joutuu hän täydentämään tilan omaa viljaa ostoviljalla. Tulevanakin talvena uhkaavaa rehujen kallistumista ja sitä myötä ruokintakustannusten nousua hän pyrkii hillitsemään ennakoinnilla.

– Etupainotteinen viljan osto kannattaa. Ostin jo viime satokauden aikana Hankkijalta kaurakuorman, kun alkoi näyttää siltä, että viljasadot jäävät heikoksi.