Blogi: Ensimmäiset 100 päivää haltuun erikoisrehuilla

Lehmät syö

Lypsykauden onnistuminen pystytään usein ennustamaan 100 ensimmäisen päivän perusteella. Kausi alkaa poikimisesta, minkä jälkeen maidontuotanto nousee huippuunsa, lehmä pitäisi saada tiineeksi ja vielä tulisi välttää lukuisat terveyttä uhkaavat ansat. Miten tällaisesta haasteesta selvitään?

Kun maidontuotanto käynnistyy, eletään herkkiä aikoja. Lehmän pitää alusta lähtien pystyä syömään tarpeeksi ja maitokäyrä kipuaa nollasta neljäänkymppiin nopeammin kuin vanha autoni. Jos tilanne tällöin häiriintyy esimerkiksi sairauden takia, huono alku voi hidastaa vauhtia vielä pitkään. Tutkimusten mukaan esimerkiksi alkulypsykaudella utaretulehdusten sairastaneiden lehmien 305 päivän maitotuotos jää noin 11 % matalammaksi.

Syöntikyvyn ylläpitämisen pohjatyö tehdään jo umpikaudella, mutta poikimisen jälkeen otetaan kaikki keinot käyttöön. Korkeatuottoinen lehmä ei kykene syömään tarpeensa mukaisesti, kun suuri osa energiasta ohjautuu maitorauhaseen ja maidon tuotantoon. Pelkkä viljan tai täysrehumäärän nostaminen ei kuitenkaan ole oikotie onneen, sillä hyvä aikomus saattaa kääntyä ongelmaksi. Korkea tärkkelyspitoisuus nostaa pötsin haihtuvien rasvahappojen määrää, jolloin pötsin pH laskee happamaksi. Lehmä lopettaa usein syömisen, ja jatkaa vasta kun pH on taas hiljalleen kivunnut ylöspäin. Hapanta pötsiä on mahdollista neutraloida soodalla, tai pitkävaikutteisemmin kolmen tehoaineen Pötsipuskurilla. Energiatasetta on mahdollista kuitenkin parantaa myös ilman vaaraa hapanpötsistä.

Acetona-tuotteet tukevat lehmää maidontuotannon käynnistyessä. Ne ovat energiarehuja, jotka nostavat veren glukoosipitoisuutta tehokkaasti ilman pötsin happamoittavaa vaikutusta. Tehoaineet propyleeniglykoli ja sokerialkoholit lisäävät propionihapon tuotantoa, minkä lehmä kykenee muuttamaan veren glukoosiksi. Nämä tehoaineet tutkitusti vähentävät myös ketoaineiden määrää veressä. Acetona-energialiuoksissa ei ole myöskään glyserolia. Pötsimikrobit oppivat nopeasti hajottamaan glyserolia pötsissä omaksi energiakseen, joten verensokeria nostava hyöty jää lehmän kannalta vähäiseksi. Energiarehuissa erityisen tärkeää on myös maittavuus, sillä vain syöty rehu voi helpottaa lehmän oloa. Propyleeniglykoli on tehokasta, mutta yksinään se ei kovin maittavaa.

Miksi energiavaje on sitten lypsylehmälle niin haitallista? Piilevä ketoosi on salakavala sabotoija, joka aiheuttaa huomaamatta ongelmia niin lehmän terveydelle kuin tuotokselle. Energiaa koitetaan saada maidontuotantoon kaikin tavoin. Kun veren glukoosipitoisuus ei riitä energiantarpeeseen, lehmä yrittää muodostaa sitä ketoaineiden kautta. Liialliset ketoaineet saavat lehmälle aikaan kuvottavan olon, vaikka nälkä on kova niin rehua ei tee mieli. Tällöin energiavaje syvenee entisestään ja lehmä voi sairastua kliiniseen ketoosiin. Laihtuvan lehmän kudoksista irtoaa myös rasvaa niin paljon, että elimistö ei kykene sitä käsittelemään. Rasva kerääntyy maksaan ja haittaa lopulta maksan normaalia toimintaa. Piilevä ketoosi myöhästyttää tiinehtymistä, vähentää maitotuotosta ja keventää tuottajan tilipussia jopa useilla sadoilla euroilla per lehmä. Piilevä ketoosi altistaa myös muille sairauksille.

Kun lehmä laihtuu, myös sen sorkan rasvapatja ohenee ja voi aiheuttaa ontumista. Ontuminen voi johtua myös erilaisista sorkkasairauksista, jotka iskevät helposti poikimisen jälkeen heikentyneen vastustuskyvyn takia. Kipeäjalkainen lehmä syö vähemmän ja saattaa olla haluton käymään lypsyllä. Tämä vaikuttaa heti tuotokseen ja hyvinvointiin. Sorkkaterveyttä voidaan tukea erityisesti panostamalla lattiapintoihin ja kivennäisruokintaan. Biotiini ja orgaaniset hivenaineet kupari, mangaani ja sinkki parantavat sorkkaterveyttä ja sorkan kestävyyttä. Orgaaniset hivenaineet myös ennaltaehkäisevät ja lieventävät tarttuvia sorkkasairauksia. Tässä muodossa hivenaineet imeytyvät tehokkaasti ja riippumatta muusta ruokinnasta.

Onnistunut tiineytys on 100 ensimmäisen päivän huipentuma. Kun energiatasapaino on kunnossa ja sairauksilta vältytään, onnistuu siemennys usein kertalaakista. Oikea tiineytysaika riippuu paljon lehmästä ja tuotoksesta, mutta nyrkkisääntönä voidaan ajatella, että pitkittynyt tiineytys aiheuttaa aina kustannuksia. Kiimantarkkailu vaatii karjanhoitajalta taitoa ja jotkut lehmät näyttävät kiiman toisia selkeämmin. Jos kiimojen merkit ovat koko karjassa heikkoja ja poikimaväli pitkittynyt, voidaan hedelmällisyyttä parantaa esimerkiksi rakeisella Acetona Energy Powerilla tai vahvoilla Tiineys+ -kivennäisillä.

Alkulypsykausi on haastavaa aikaa, mutta siihen panostamalla loppuosa sujuu kuin itsestään. Perusruokinta on tietenkin kaikkein tärkeintä, mutta erityisesti 100 ensimmäisen päivän haasteissa erikoisrehuilla saadaan kokonaisuus kuntoon. Pienelläkin panostuksella saattaa olla suuri merkitys, jos sen avulla vältytään pitkäkestoisilta ongelmilta.

Vappu Tauriainen, erikoisrehujen kehityspäällikkö