Ekoteko vai hyödyllinen valinta?

Väkirehut aiheuttavat ruokinnasta riippuen noin viidesosan maidon alkutuotannon hiilipäästöistä.

Kun ruokituista rehukiloista mahdollisimman suuri osuus saadaan ohjattua maitoproteiinin tuotantoon, pienenevät päästöt ja samalla kustannustehokkuus paranee. Hukkaan menneet panokset ovat aina rahan hukkaa. Ruokinnan saralla ekoteot eivät vaadi suuria toimenpiteitä, vain tarkkuutta ja suunnitelmallisuutta, kokonaisuuden hallintaa.

Kestävyys

Lehmä tuottaa joka päivä niin sanotun ylläpitomäärän päästöjä. Osa syödystä rehusta palaa ympäristöön pötsissä muodostuvina kaasuina (röyhtäisyt) tai lantana ja virtsana riippumatta siitä onko kyseessä hieho, umpilehmä vai lypsävä. Tehokas vasikankasvatus ja kestävyyttä tukeva ruokinta pienentävät karjakohtaisia päästöjä. Kun elinikäistuotos kasvaa, pienenevät karjakohtaiset päästöt merkittävästi. Tuotostasolla on myös suuri vaikutus laskettaviin päästöihin. Esimerkiksi suomalaisten maitotilojen metaanipäästöt ovat laskeneet miltei 50 prosenttia viimeisen 25 vuoden aikana samalla kun keskituotos on noussut.

Tarkkuus

Yli- ja aliruokinnassa osa annetusta rehusta menee hukkaan. Ravintoaineiden tasapainoinen saanti ja hyvä imeytyminen ruoansulatuskanavasta ovat edellytys korkealle rehunhyötysuhteelle eli sille kuinka suuren osuuden ruokitusta rehusta eläin pystyy hyödyntämään omaan ja vasikan kasvuun sekä maitoon.

Ruokinnan tarkan suunnittelun pohjana ovat kattavat ja ajantasaiset tiedot kotoisista rehuista. Niiden pohjalta valitaan mahdollisimman tarkasti ruokintaa täydentävä väkirehu ja tarpeen mukaan suunnitellaan Sopiva®-tuote. Täydennysrehun tulee tukea kotoisten rehujen hyödyntämistä.

Rehulisäaineilla voidaan muuntaa pötsimikrobistoa haluttuun suuntaan (taulukko 1). Progut® parantaa kuitujen ja OIV-suoja valkuaisen hyödyntämistä.

Progut vähentää metaanin muodostumista pötsissä
Taulukko 1. Progut vähentää metaanin muodostumista pötsissä

Toteutus

Kun suunnitelma on tehty ja sitä alettu noudattaa, on tulosten seurannan aika. Maitotuotos ja maidon pitoisuudet ovat hyviä mittareita ruokinnan onnistumisen seurannassa. Maitotuotoksen suhde toteutuneeseen rehunsyöntiin kertoo, miten hyvin ruokintaan tehdyt panostukset muuttuvat maidoksi ja euroiksi.

Teksti: Kirsi Niemelä, Hankkija Oy