Mukana maitotilan muutoksessa

Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, ja muutoksia tapahtuu myös maitotiloilla ja maatalouden toimintaympäristössä. Maidon hinnoitteluperiaatteet, tuotantoa ohjaavat hintaportaat, ympäristövaikutusten laskenta ja muut muutokset edellyttävät tilan toimintatapojen uudelleen arviointia ja tuotannon jatkuvaa kehittämistä. Hankkijan laadukkaat rehut ja alan paras ruokintaosaaminen ovat asiakkaidemme tukena muutoksissa ja tilakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa.

 

Tavoitteena korkea EKM-tuotos

Teksti: Heikki Ikävalko ja Pirjo Hissa, Hankkija Oy

Maidon pitoisuuksista maksetaan. Silti myös maitokiloja tarvitaan, ne ovat kertoimina pitoisuuksille maitotilissä. Tuottavinta onkin mahdollisimman korkea energiakorjatun maidon tuotanto. Siihen voidaan vaikuttaa eläinjalostuksen ja ruokinnan kautta.
Vähintään puolet ruokinnan onnistumisesta ja tuotoksesta muodostuu säilörehusta. Sulava, kuitupitoinen ja hyvin säilynyt rehu on maittavaa ja varmistaa hyvän syönnin ja maitotuotoksen. Pötsissä sulavasta NDF-kuidusta muodostuu maitorasvan esiaineita. Hankkijan Nurmen Kasvuohjelma tarjoaa ohjeet satoisan, tuottavan ja maidon pitoisuuksia nostavan säilörehun tuottamiseen.
Tarvittavat täydennysrehut valitaan säilörehuanalyysin, ruokinnan suunnittelun ja tilan tuotantotavoitteiden pohjalta. Näin turvataan hyvä eläinterveys, tiinehtyvyys ja korkea EKM-tuotos läpi tuotantokauden.
Hankkijan ruokinta-asiantuntijat auttavat tilaasi matkalla kohti EKM-tehokasta tuotantoa. Tämän syksyn uutuudet EKM-Krossi ja EKM-Krono on tarkoitettu tuottamaan vahvoja maidon pitoisuuksia tuotoksesta tinkimättä.

Kohti parempaa kannattavuutta

Kannattavan tuotannon perusteet eivät ole muuttuneet. Maitotilalla tuottavuus on ensisijaisesti kiinni siitä, kuinka paljon lehmä tuottaa vuodessa energiakorjattua maitoa, ja toissijaisesti siitä, millä panoksilla tuotanto saadaan aikaan.
Lehmä on tuotantoyksikkö, joka kuluttaa perusmäärän omaan ylläpitoonsa tarvittavia ravintoaineita riippumatta siitä, tuottaako se paljon vai vähän. Korkean EKM-tuotoksen tavoittelu on aina kannattavinta sekä talouden että ympäristötehokkuuden kannalta. Uusien tuotantorajoitusten myötä heikkotuottoisten, kroonisesti sairaiden tai tiinehtymättömien karsintaa kannattaakin tehdä tarkemmin ja kovemmalla kädellä.
Perusrehujen lisäksi lehmä tarvitsee hoitoa eli työtä, joka sekään ei ole ilmaista. Jos tinkiminen tapahtuu tuotoksesta ja siihen panostamisesta, kasvavat elatusmenot samassa suhteessa tuotoksen laskun kanssa. Näin säästäminen muuttuu kustannuksien kasvuksi tuotettua litraa kohden.
Hyvien, terveiden yksilöiden tunnistaminen ja heikkojen, sairaiden tai muuten paljon hoitoa tarvitsevien eläinten karsinta tehostaa omaa ajankäyttöä ja vapauttaa aikaa tuottavampaan tekemiseen. Väljempi eläintiheys parantaa myös syöntiä. Hyvä hedelmällisyys tavoitteellisella poikimavälillä ja pienillä siemennyskustannuksilla varmistuvat hyvällä hoidolla ja tasapainoisella ruokinnalla. Hyvin tuottavat ja tiinehtyvät lehmät ovat pitkäikäisiä, jolloin elinikäistuotoksen noustessa uudistuskustannus laskee. Suomalainen lehmä lypsää parhaiten kolmannella, neljännellä ja viidennellä kaudella, mutta monen matka päättyy jo ennen tätä.

Panosta viisaasti

Tavoitteellinen kannattavuuden parantaminen on kiinni monesta muustakin eikä vähiten alkukasvatuksesta. Hyvin kasvatetusta vasikasta tulee pitkäikäinen, tuottavat lehmä ja eikä tämän eläinryhmän rehuissa ja ruokinnassa kannata säästää.
Lypsävän lehmän suurimmat kustannuserät syntyvät useimmiten herumisvaiheessa, loppulypsykaudella ja umpiruokinnassa. Heruvien lehmien ruokintaa tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin ja siihen kannattaa panostaa. Näiden ruokinnan onnistuminen määrittelee sen, kuinka pitkä lypsykausi on tulossa ja kuinka korkeaksi maitotuotos nousee, sekä kuinka suuret hoitokustannukset syntyvät tiinehtymisen, halvauksien, piilevän tai akuutin ketoosin ym. sairauksien hoidosta. Heruminen on kiinni myös, yllättävää kyllä, loppulypsykauden ja umpiajan ruokinnasta. Lihomisen välttäminen on siten kannattavinta säästämistä, joka johtaa lopulta parempaan tuottavuuteen ja eläinterveyteen.