Nurmiviljelyn ja ruokinnan palaset kohdallaan

Uusikummun tila Simossa

Uusikummun tilalla Simossa kokonaisuus on kunnossa ja tila toimii tavoitteellisesti ja taloudellisesti.

Tuomo Leinonen otti vetovastuun Uusikummun tilasta vuonna 2018. Sitä ennen kokemusta tilan töistä oli ehtinyt karttua kuitenkin jo 15 vuoden ajalta. Peltoalaa tilalla on 155 ha ja lypsylehmiä ja nuorkarjaa yhteensä noin 115 päätä. Vuonna 2003 käyttöönotetussa robottinavetassa noin 60 lypsävää tuottavat maitoa, mustavalkoinen karja on rakenteeltaan tasainen ja kestävä. Uusikummun tilalla on panostettu myös nurmiviljelyyn. Tila oli Hankkijan Nurmen Kasvuohjelman havaintotilavuonna 2017. Reilu peltopinta-ala
mahdollistaa säilörehun tuottamisen myös myyntiin.

Tilan tavoitteena on tuottaa mahdollisimman runsas ja laadukas nurmisato läheltä talouskeskusta sekä panostaa maidontuotannossa lehmien terveyteen, kestävyyteen ja hyvään tuotokseen. Tavoitteessa on onnistuttu hyvin ja kokonaisuus toimii, viimeisen 12 kuukauden keskimääräinen
EKM-maitotuotos oli upea 13 100kg/lehmä. Hyvä säilörehun laatu yhdistettynä oikeaan väkirehutäydennykseen takaavat riittävän kokonaissyönnin ja sitä kautta korkean tuotoksen ja hyvän eläinterveyden.

Onnistunut säilörehu on kaiken perusta

Säilörehun laatu on erittäin tärkeä ruokinnan kannalta. Korkea syönti-indeksi takaa kuiva-aineen syönnin, ja Uusikummun tilalla syönti-indeksi onkin ollut keskimäärin 115. Tilalla optimoidaan ruokinta ensimmäisen ja toisen sadon kesken, ja tavoitteena seokselle
on D-arvo 690 ja oikea sulavan kuidun määrä. Kuidun laadulla on myös suuri merkitys ruokinnan onnistumiseen. Rehun säilönnällinen laatu varmistetaan oikealla korjuuajankohdalla ja käyttämällä säilöntäaineena
Hankkija Primaa. Kasvuohjelmatoiminta on antanut uusia ajatuksia ja vinkkejä nurmiviljelyyn.

Uusikummun tilalla nurmen tuotantoon panostetaan Nurmen Kasvuohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Pellon peruskuntoon kiinnitetään huomiota ja pellot kalkitaan aina nurmen perustamisvaiheessa.

Käytössä on uusimmat ja tilan olosuhteisiin sopivat lajikkeet ja seosten pohjana käytetään TuureBOR- ja
RhoniaBOR-timoteita.
Nurmien lannoitus tehdään mahdollisimman aikaisin keväällä
sekä heti ensimmäisen korjuun jälkeen. Lannoitteena on mukana liete, jota täydennetään maksimimäärällä moniravinteisia
YaraMila-lannoitteita
(kuva 1). Lisäksi nurmille tehdään lehtilannoitus YaraVita Thiotrac- ja Amazinc- lehtilannoitteilla, joita täydennetään typpiliuoksella.
Tarvittaessa nurmilohkoilla tehdään rikkatorjunta lehtilannoituksen yhteydessä.

Vuonna 2017 tehdyssä lehtilannoituskokeessa saatiin Thiotrac ja Amazinc -yhdistelmällä 800 kg ka/ha sadonlisäys lannoittamattomaan kasvustoon verrattuna (kuva 2).


Kuva 1. Tuomas Leinonen on tyytyväinen toimenpiteisiin, joilla saadaan tuotettua laadukasta säilörehua.

Kuva 2.

Sopivarehu toimii muuttuvissa tilanteissa

Väkirehuna tilalla on toiminut jo pitkään säilörehun mukaan suunniteltu tilakohtainen Sopivarehu®. Sopivarehu optimoidaan aina syötettävän säilörehun analyysien mukaiseksi, jolloin energia, valkuainen ja kivennäiset saadaan juuri tarvetta vastaaviksi.
– Reseptin säätäminen on sujunut joustavasti,ja ruokintaa on helppo muuttaa tilanteen mukaan, Leinonen toteaa. Lisäksi seokseen saadaan valkuaista RypsiKronosta. Ruokinnan onnistumisesta kertovat litrojen lisäksi myös maidon pitoisuudet:
Uusikummun tilalla rasvaprosentti on 4,21 ja valkuainen 3,45.

Umpikaudella lehmien kuntoluokkaa tarkkaillaan, ja poikimisen jälkeisiä ongelmia saadaan ehkäistyä oikealla kivennäisruokinnalla. Tilan umpilehmät saavat kivennäisenä Hankkijan Umpi Namino Anionia ja poikimisen lähestyessä Acetona Dry Strongia.

Kun maidontuotanto alkaa, energiavajetta helpotetaan sokerialkoholeja, propyleeniglykolia sekä patentoituja teho aineita Progresia ja Progutia sisältävällä Acetona Energy Powerilla. Tämä auttaa lehmää haastavassa tilanteessa, mahdollistaa herumishuipun saavuttamisen ja paremman tiinehtymisen.

Korkea maitotuotos, onnistunut säilörehu ja sen tarpeenmukainen täydennys ovat avainasemassa tilan kokonaistuloksessa. Uusikummun tilalla 41,5 litran EKM-päivämaito on saavutettu kustannustehokkaasti
ja tila toimii yhtenä kokonaisuutena. Tulevaisuus näyttää Leinosen mukaan valoisalta, ja hän toivookin tilan
toiminnan ja kehityksen jatkuvan yhtä hyvänä myös jatkossa.

 

Teksti ja kuvat: Tuomo Savolainen, Hankkija Oy