Tiede luo kestävää ja tuottavaa maataloutta

Tutustu Hankkijan uuteen tutkijaan Nanbing Qiniin ja siihen, miten hän päätyi tutkimaan lypsylehmien ruokintaa. Nanbing on mukana selvittämässä Progresin vaikutuksia lypsylehmien ruokintaan ja erikoistunut poikimisen seudun metaboliaan.

Kaupunkilaispojasta maataloustutkijaksi

Nanbing Quin, tohtoritutkija Hankkija Oy
Kuva 1. Nanbing Quin, tohtoritutkija Hankkija Oy

Olen syntynyt ja kasvanut Kiinan pääkaupungissa, Beijingissä. Minua voi hyvin kutsua puhtaasti ”kaupunkilaispojaksi”. Kaupunkilaispoika päätyi luomaan uran maataloustutkijana Suomessa. Lukioaikana innostuin biologiasta, mikä johti opiskelemaan Helsingin Yliopistoon elintarviketieteitä. Kun valmistuin lihateknologian maisteriksi, ymmärsin hyvin prosessoinnin ja pakkaamisen vaikutukset lihan laatuun, mutta pohdin olisiko tärkeämpi ymmärtää, miten eläinten ruokinta vaikuttaa. Näiden ajatusten johdattamana päädyin aloittamaan kotieläinravitsemuksen tohtoriopinnot ja omistautumaan maataloustutkimukselle. Olen aina ajatellut maatalouden pohjautuvan vankalle käytännön kokemukselle. Kuitenkin opintojen syventyessä ymmärsin, että kokemuksen pohjalla on todellista tiedettä. Uskon, että tutkimuksen avulla maataloudesta tulee tulevaisuudessakin tehokkaampaa, kannattavampaa ja kestävämpää.

Väitöskirjan aiheena lypsylehmien metabolinen stressi poikimisen seudulla

Tohtoriopintoni Helsingin Yliopistossa 2014-2018 keskittyivät lehmien ruokintaan ja metaboliaan poikimisen seudulla. Ajanjaksot 3 viikkoa ennen poikimista ja 3 viikkoa poikimisen jälkeen ovat tärkeitä lehmän terveyden kannalta. Lehmät menettävät yleensä painoa negatiivisen energiataseen johdosta sekä stressaantuvat poikimisen ja maidontuotannon käynnistymisen taakasta.

Ajattele, että sinulla on taloustilanne tasapainossa, kun käytät rahaa yhtä paljon kuin saat palkkaa joka kuukausi. Poikimisen jälkeinen aika on vähän kuin ajanjakso, jolloin käytät rahaa enemmän kuin olet ansainnut. Olet vaikka valmistautumassa lapsen saamiseen ja stressaannut taloustilanteestasi ja siitä, onko sinulla varaa kasvattaa lasta. Huomaat onneksesi, että sinulla on säästöjä pankkitilillä ja voit käyttää niitä selvitäksesi haasteellisen ajan yli. Säästöt ovat vertauskuvallisesti kuin lehmän kudosvarastot (rasva, lihakset, glykogeeni jne.), jotka käytetään lypsykauden alussa maidontuotantoon. Voimakas kudosvarojen käyttö kuitenkin lisää metabolisten sairauksien esiintymistä ja heikentynyt terveys vaikuttaa maitotuotokseen. Tohtoriopinnoissani tutkin, miten ruokkimalla lehmää eri tavoin voidaan parantaa energiatasetta ja terveyttä poikimisen seudulla.

Vaaka energian tasapainosta
Kuva 2. Lehmän energiatase vaikuttaa lehmän hyvinvointiin.

Mahdollisia strategioita parantaa energiatasetta ja lehmien terveyttä poikimisen seudulla

Pitääksesi taloutesi tasapainossa voit joko lisätä tuloja tai vähentää menoja. Samoin on helppo kuvitella, että voimme antaa lehmälle enemmän rehua tai yrittää vähentää sen energiatarvetta energiatasapainon säilymiseksi. Mutta onko asia näin yksinkertainen? Tutkimuksessa ruokimme lehmiä 140 % energiatarpeesta viimeiset 6 tiineysviikkoa. Yliruokinta nosti rasvakudoksen keramidipitoisuutta, joka on tunnettu insuliiniresistenssin laukaisija sekä siten mahdollisesti aiheuttaa aineenvaihdunnallisia ongelmia. Täten energiansaannin lisääminen ennen poikimista ei ole todennäköisesti järkevä strategia parantaa lehmien energiatasetta. Päinvastoin lehmien energiantarpeen vähentäminen osoittautui tehokkaaksi tavaksi parantaa energiatasetta. Tutkimuksessa yritimme vähentää maidon rasvapitoisuutta lisäämällä lehmien rehuun erityisiä rasvoja, kuten konjugoitua linolihappoa (CLA). Lehmien energiantarve laski merkitsevästi, kun ne tarvitsivat vähemmän energiaa maitorasvan tuottamiseen lypsykauden alussa. Rasvalisä paransi energiatasetta ja johti lehmien vähäisempään laihtumiseen ensimmäisen 7 maidontuotantoviikon ajan.

Uusi rehuratkaisu parantamaan lehmien tuotosta ja terveyttä

Työskentelen tällä hetkellä tohtoritutkijana Hankkijan projektissa, jossa selvitetään resiinihappovalmisteiden vaikutuksia nautojen rehuissa. Resiinihapot ovat havupuiden pihkan luontaisia aineita, joiden antimikrobiset ja anti-inflammatoriset vaikutukset on osoitettu tutkimuksissa viimeisen 20 vuoden aikana. Hankkija on ensimmäinen, joka on jalostanut resiinihapoista eläinten ruokintaan soveltuvan rehuaineen nimeltä Progres®.

Roolini Hankkijan projektissa on tutkia, miten rehussa annostellut resiinihapot vaikuttavat lypsylehmien metaboliaan lypsykauden alussa ja voivatko ne mahdollisesti vähentää alkulypsykauden metabolista stressiä.

Uskon, että tutkimus, johon osallistun, auttaa kehittämään kestävämpää maataloutta ja puhtaampaa maapalloa.

Nanbing Qin, tohtoritutkija, Hankkija Oy