Tarvittava määrä rehua - ideaali koostumuksella - oikeaan aikaan

Kanojen ruokinnassa nyt ja tulevaisuudessa puhuttavat suolistoterveys, kivennäisruokinta ja rehusta saatavan kuidun laatu sekä rehujen ympäristövaikutukset. Nuorikoiden ruokinta on avainasemassa.

 

Oleellista globaalin ruokaturvan kannalta on, että tuotanto vastaa kasvavaa kysyntää. Kananmunia on tuotettava pienellä rehunhyötysuhteella. Ravitsemustieteessä korostuu nyt enemmän kun ennen rehujen ravintoaineiden tasapainoisuus ja ravintoaineiden ali- ja yliruokinnan välttäminen. Eläin, joka saa rehustaan kaiken tarvitsemansa, mutta ei mitään ylimäärin on myös tuottava ja täten ympäristöä vähemmän kuormittava.

Erja Koivunen, Hankkija Oy, kehityspäällikkö siipikarjarehut
Erja Koivunen, Hankkija Oy, kehityspäällikkö siipikarjarehut

Suolistoterveys on avainasemassa, kun mietimme rehustuksen vaikutuksia eläinten terveyteen ja tuotantotuloksiin. Koska suolisto kehittyy kanan ollessa nuori, on eri tutkimuksissa korostettu nuorikon ruokinnan tärkeyttä. Suolistoterveyden ohella puhutaan kuidun laadusta ja sen vaikutuksista. Kuidulla on enemmän ruokinnallista arvoa kuin sille on osattu antaa. Rehun kalsiuminpitoisuuden vaikutus kanan kehittyvään ja myöhemmän iän kalsiumaineenvaihduntaan ja täten munantuotantoon on herättänyt kiinnostusta. Kun kanaa munitetaan nykyistä pidempään aina 100 viikon ikään asti kivennäisruokinnan merkitys on erittäin tärkeä. Kanan luuston on oltava hyvässä kunnossa ja munankuoren laadun on säilyttävä hyvänä muninnan loppuun asti. Kivennäisruokinta kiinnostaa myös rehun ja lannan fosforipitoisuuksien vuoksi.

Eläinten hyvinvoinnin edelleen edistämiseen ja ympäristö- ja ilmastoajatuksiin perustuva ostokäyttäytyminen on haastanut kotieläinsektorin tuottamaan ruokaa uusilla tavoilla. Suomalaiseen kananmunantuotantoon tämä on konkreettisesti kohdistunut niin, että S- ja K-ryhmä luopuvat virikehäkeissä tuotetuista kananmunista vaiheittain ennen vuotta 2026. Lidl on hyvästellyt virikehäkkimunat ja aiemmin. Kanojen ruokinta lattiakanalassa ei kovin paljon eroa niiden kanojen, jotka elävät virikehäkeissä ruokinnasta. Lattiakanaloissa kanat voivat kuitenkin liikkua enemmän kuin virikehäkeissä. Aktiivisuus lisää energiantarvetta. Jos kanojen painonkehitys uhkaa jäädä tavoitteesta, voi energianlisäys rehuun olla tarpeen.


Erja Koivunen, Hankkija Oy, kehityspäällikkö siipikarjarehut