Yhteistyötä ja tutkimusta pohjoismaalaisten kanssa

Hankkijan siipikarjaryhmä tekee yhteistyötä sisaryritystensä rehualan yritysten, Vilomix Denmark, Hedegaard A/S, Danish Agro, Swedish Agro ja munapakkaamon Dava Foods Denmark, siipikarja-asiantuntijoiden kanssa. DLA Groupissa on ollut yhteistyötä jo aiemmin, mutta yhteistyö tehostui entisestään alkuvuodesta 2019, kun DLA-konsernin nykyiset siipikarjaasiantuntijat kokoontuivat yhteen.

Tiivistynyt yhteistyö sai alkunsa, kun Vilomix Denmarkin palveluksessa loppuvuodesta 2018 aloittanut myyntijohtaja Vasil
Stanev kokosi porukan kasaan. Alkuvuodesta 2019 asti innovatiivisia kokouksia on pidetty kolmen kuukauden välein. Siipikarjaryhmä koostuu 13 henkilöstä. Mukana ryhmässä ovat DLA-konsernin siipikarjaravitsemustieteen ja -tuotantotapojen
sekä rehumyynnin osaajia.

Kokouksissa vertaillaan eri yritysten rehureseptejä ja mietitään yhdessä optimaalisia rehujen raaka-ainekoostumuksia ja ravintoaineiden pitoisuuksia. Tavoitteena on maakohtaiset kilpailukykyiset rehuratkaisut, joissa eri-ikäisten ja eri tuotantovaiheissa
olevien lintujen ravintoainevaatimukset on otettu hyvin huomioon. Kokouksissa on vieraillut ulkopuolisia ravitsemustieteilijöitä
pitämässä luentoja tai esittelemässä rehuissa käytettäviä komponentteja.

 

Erilaisuutta ja yhtäläisyyksiä

Vaikka konsernin maat ovat siipikarjan rehustuksen ja tuotantotilojen kannalta hieman
erilaisia, on maiden välillä myös paljon samaa. Tanskassa ja Ruotsissa on käytössä
pääosin samat lintuhybridit kuin Suomessa ja kasvatusolosuhteistakin löytää yhtäläisyyksiä.

Rehuraaka-aineet ovat pääosin samat. Toki Tanskassa ja Ruotsissa käytetään siipikarjan rehuissa maissia ja eläinrasvaa. Meillä Suomessa on vilja-soijapohjainen siipikarjanruokinta, jossa kauraa ja ohraa käytetään huomattavasti enemmän kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Kanat ruokitaan Tanskassa pääosin vehnä-maissi- ja soijapohjaisilla täysrehuilla.

Tiivisteruokinta on hyvin marginaalista. Suomessa kanojen tiivisteruokinta on edelleen dominoiva, vaikka menneenä satokautena täysrehukauppoja tehtiin hieman enemmän. Suomessa käytetään ohraa munivien kanojen dieetissä paljon verrattuna Tanskaan ja Ruotsiin. Tämän selittää suomalainen ohrarikas tiivisteruokinta.

Tuotantotavoissa on maiden välillä jonkin verran eroja. Suurin ero on, että Suomessa
noin puolet kanoista munitetaan vielä virikehäkeissä. Tanskassa enää alle 20 % ja Ruotsissa alle 10 % kanoista on virikehäkkikanoja ja valtaosa kanoista munitetaan
lattiakanaloissa. Tanskassa trendinä on ollut pieni viljan käyttömäärä broileritiloilla.

Tanskalaisilla broileritiloilla käytetään täys- tai viljarehuja, joiden rinnalla käytetään
vain vähän vehnää. Tilavehnää käytetään rehuntoimittajasta riippuen 0–10 % dieetistä, kun taas Suomessa ja Ruotsissa tilavehnää käytetään jopa 30 % dieetistä.

Palkoviljoja käytetään Suomessa aavistus enemmän, mutta rypsituotteita hieman
vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Yhteistyö sai kesällä 2019 lisäpotkua, kun päätettiin yhdessä suunnitella ja toteuttaa Ruotsin Swedish Agron aikaisemmin yksinään käyttämissä tutkimustiloissa yhteisiä broilerien ruokintatestejä. Yksi yhteisesti järjestetty testi on tehty ja toinen alkanut tätä tekstiä kirjoittaessa. Tutkimustila on melko suuri broileritila Ruotsin Öölannissa.

Yksi tilan halleista on muutettu tutkimustilaksi, jossa on 24 karsinaa. Jokaisessa karsinassa on 450 broileria. Tilalla voidaan testata neljää rehuohjelmaa kerralla. Tutkimusaiheita ovat muun muassa rehujen aminohappoprofiili ja kivennäisaineiden suhteet. Lisäksi tutkitaan muiden fytogeenisten rehuaineiden, joihin myös Progres® kuuluu, vaikutuksia. Tulevaisuuden suunnitelmana
on laajentaa tutkimusyhteistyö myös munivia kanoja koskevaksi.

 

Teksti: Erja Koivunen, Hankkija Oy