Ympäristöteema puhuttaa myös kansainvälisesti

Lehmät laitumella

Euroopan osuustoimintataustaisten rehuyritysten ruokinta-asiantuntijat kokoontuivat toukokuun lopulla Ruotsissa. Kongressin pääteemat liittyivät kestävään kotieläintuotantoon ja rehuntuotannon ympäristövaikutuksiin. Hankkijalta kokouksessa oli paikalla sekä nautojen että siipikarjan kanssa töitä tekeviä. Chalmersin teknillisen korkeakoulun professori Christel Cederberg kertoi puheessaan Life Cycle Assessment (LCA) -laskennoista. Puhe oli erityisen mielenkiintoinen yksimahaisten eläinten, joiden rehuissa soija on merkittävässä roolissa, ravitsemuksen osalta. Puheessa tuli hyvin ilmi, kuinka nykyiset LCA-analyysit eivät vielä ota kaikkia ympäristövaikutuksia huomioon. Näitä ovat muun muassa rikkakasvintorjunta-aineiden vaikutukset. Isoimman roolin saa helposti hiilidioksidijalanjälki, joka on vain yksi, tosin erittäin merkittävä osa ympäristövaikutuksia. Cederberg puhui soijan hiilidioksidijalanjäljestä LCA-analyyseissä ja totesi, että laskentatapoja on useita. Cederberg painotti, että tulevaisuudessa LCA-analyysejä tekevät organisaatiot standardisoivat laskentatapoja.

Märehtijä-workshopin vierailevana esiintyjänä oli tutkija Mikaela Lindberg Ruotsin maatalousyliopistosta. Hän esitti tutkimustuloksia ruokinnan vaikutuksesta maidontuotannon ympäristöpäästöihin. Maidontuotannon tehostaminen alentaa päästöjä maitokiloa kohden. Pötsin metaanintuotantoa voidaan alentaa mm. lisäämällä väkirehua, pehmeillä kasviöljyillä ja erilaisilla lisäaineilla. Tehokkaimmin metaania vähentäviltä lisäaineilta puuttuu kuitenkin vielä rehuhyväksyntä. Kun Lindbergiltä kysyttiin, mikä hänen mielestään on paras keino alentaa maidontuotannon ympäristöpäästöjä, hän vastasi: Terveet eläimet; ne ovat kaikkein tuottavimpia. Myös muut nautaworkshopin esitykset käsittelivät ympäristöaiheita ja etenkin metaanitutkimuksia eri maissa. Ruokinnalla, tuotostason nostolla ja kotieläinjalostuksella voidaan vähentää metaanin tuotantoa maito- tai lihakiloa kohden.

Siipikarjanrehujen workshopin vierailevana esiintyjänä oli tutkija Emma Ivarsson Ruotsin maatalousyliopistosta. Ivarsson totesi, että avaintekijät kestävässä ja ympäristöystävällisessä tuotannossa ruokinnan kannalta ovat rehun koostumus ja sen käyttökelpoisuus. Soijan korvaaminen muilla valkuaisen lähteillä on ollut tutkimuksen aiheena myös Ruotsissa. Ivarssonin tutkimuksissa rypsin siemeniä on voitu käyttää noin 10 % ja härkäpapua 20 % broilerien dieetissä. Tutkimustulokset vastaavat kotimaisia tuloksia. Workshopin muita aiheita olivat hiilijalanjäljen laskeminen siipikarjanrehuille, soijan korvattavuus, kanojen luomuruokinta, salmonellan torjunta ja munivien kanojen jaksottainen ruokinta kalsiumin suhteen (split feeding). Jälkimmäisestä aiheesta tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia, mutta jäimme odottamaan saksalaisen kollegan tilatestien tuloksia.

Pirjo Hissa, Kehityspäällikö, nautarehut
Erja Koivunen, Kehityspäällikkö, siipikarjarehut