Katsaus sikatalouteen

Vuosi 2018 muistetaan poikkeuksellisen kuivasta kesästä. Tilakohtaiset menetykset vaihtelivat suuresti. MMM:n valmistelema kriisituki kohdistetaan alueellisesti, jossa tilakohtaisia eroja ei huomioida. Kriisituki korvaa hyvin pienen osan tuottajien menetyksestä, mutta se on selkeä osoitus yhteiskunnan huolesta kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytyksistä. Erityisesti tulevan talven aikana testataan markkinoiden toimivuus suomalaisessa ruokaketjussa pellolta pöytään.

Muuttuva toimintaympäristö asettaa haasteita

Suomen sikatalous on toiminut pitkään taloudellisesti ahtaalla. Markkinoilla ja tuotantokustannuksissa tapahtuvat muutokset näkyvät hitaasti yrittäjälle maksettavassa tuottajahinnassa. Epävarmuus tuotannon tulevaisuuden toimintaedellytyksistä näkyy varovaisuutena tarvittavien investointien toteuttamisessa. Sikatiloilla tehdään jatkuvasti kehittämistyötä kannattavuuden parantamiseksi.

Tämän vuoden alhaisten satomäärien seurauksena sikojen ruokintakustannukset ovat lisääntyneet syksyn aikana. Viljan hinta on noussut merkittävästi. Eniten sikojen ruokinnassa käytetty raaka-aine on ohra, jonka hinta on noussut ennakoitua enemmän. Sikojen ruokinnan kannalta viljojen valkuaispitoisuus on ollut pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Lihatalot ovat huomioineet kustannusten muutokset nostamalla porsaista ja lihasioista maksettavaa tilityshintaa. Edellä mainitut hintojen korotukset kompensoivat vain osan kasvaneista kustannuksista, kuten kriisituki kuivuuden aiheuttamia menetyksiä.

 

Vakavien sikatautien leviämisen torjunnasta

Vakavien sikatautien leviämistä Suomeen on torjuttu tehokkaasti. Tämän hetken suurimpana uhkana on afrikkalainen sikarutto (ASF), joka on levinnyt lähialueille mm. Baltiaan, Venäjälle, Puolaan ja Belgiaan. Tätä sikoja tappavaa virustautia ei ole koskaan todettu Suomessa. Tauti ei tartu ihmisiin. Sikataloudelle kohtalokkaan taudin leviämisen estämiseksi on tehty laajaa yhteistyötä viranomaistahojen ja alan toimesta. Myös metsästäjät ovat osallistuneet aktiivisesti talkoisiin vähentämällä villisikakantaa Suomessa. Ihmisten harkitsemattomien toimien (lihatuotteiden ja metsästysmuistojen tuonti riskimaista) lisäksi villisika on todennäköisin taudin levittäjä.

Suomen Sikayrittäjät ry:n vetämä ASF-tiedonvälityshanke on järjestänyt runsaasti seminaareja eri puolilla Suomea, joissa on kerrottu ASF-taudin sen hetkisestä levinneisyydestä ja taudin leviämisen estämisestä. Seuraava suuri, kaikille avoin, ASF-seminaari järjestetään Tiedekeskus Heurekan auditoriossa Vantaalla 23.11.2018. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on puhumassa seminaarissa. Koko päivän kestävässä seminaarissa kuullaan ajankohtaista tietoa eri toimijoiden toimenpiteistä taudin leviämisen estämiseksi. Samalla vietetään Sikaloiden terveysluokitusrekisteri Sikavan 15-vuotisjuhlaa.

Sikojen hyvinvoinnin paras mittari on saparo

Syksyn aikana Sikavassa on otettu käyttöön Biocheck.UGent -tautisuojauksen arviointimenetelmä tilatason tautisuojauksen tason arvioimiseksi. Sikava-terveydenhuoltokäynnin yhteydessä Biocheck.UGent -koulutuksen käynyt eläinlääkäri arvioi tilan tautisuojauksen toimivuutta. Saatuja tuloksia voidaan verrata kansalliseen ja kansainväliseen vertailutilojen keskiarvoon. Näin havaitaan tautisuojauksen osa-alueet, joissa tilalla on parannettavaa. Tähän mennessä saatujen arviointitulosten perusteella eniten petrattavaa löytyy haittaeläinten torjunnassa. Rotat ja hiiret ovat pahimpia tautien, kuten salmonellan, levittäjiä. Tiloilla on menossa torjuntatalkoot, jossa mm. tarpeeton tavara ja kasvillisuus poistetaan sikalarakennusten seinustoilta. Siisteys sikalan sisällä ja ulkopuolella korostuu haittaeläinten ja tautien torjunnassa.

Vahvuuksista lisäarvoa suomalaiselle sianlihalle

Suomalaisilla sikayrittäjillä on edelleen vahva usko paremmasta tulevaisuudesta. Sitä tukee kuluttajien luottamus kotimaisen tuotannon vastuullisuuteen. Meillä on paljon vahvuuksia, joita vielä paremmin hyödyntämällä saadaan suomalaiselle sianlihalle lisäarvoa. Sikojen hyvinvoinnin paras mittari on saparo. Suomalaisilla sioilla on pitkä häntä, jota ei ole pikkuporsailta tarvinnut leikata pois hyvinvointiongelmien takia. Hännän typistäminen on yleistä muualla kuin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Korkea sikojen hyvinvoinnin taso ja hyvä terveydentila näkyy vähäisenä mikrobilääkkeiden käyttötarpeena. Kuluttaja voi nauttia turvallisesta suomalaisesta lihasta, joka on mm. salmonellavapaata ja yhä useammin tuotettu täysin ilman antibiootteja.