Skagen syysvehnä ja KWS Bono hybridiruis ovat molemmat saaneet positiivista palautetta viljelijöiltä

Perniöläinen kasvinviljelijä Kari Mynttinen odottaa KWS Bono hybriditukiista keskisadoksi jopa 8000 kg/har
Perniöläinen kasvinviljelijä Kari Mynttinen odottaa KWS Bono hybridirukiista keskisadoksi jopa 8000 kg/ha.
 

KWS Bono – Uusi satoisa ja viljelyvarma hybridiruis

 
KWS Bono hybridirukiin etuina mainitaan satoisuus, parempi talvenkesto ja lyhyempi kasvuaika.
KWS Bono hybridirukiin etuina mainitaan satoisuus, parempi talvenkesto ja lyhyempi kasvuaika.

Perniöläinen kasvinviljelijä Kari Mynttinen viljelee toista vuotta ruista pelloillansa. Hybridiruis Bono on hänellä ensimmäistä kertaa viljelyssä. Lajikkeesta hän kiinnostui sen talvenkestävyyden ja sadontuottopotentiaalin perusteella.

Ruis kylvettiin viime syksynä 7. syyskuuta lohkoille, joiden maalaji on pääosin savea ja hiesua. Pieni osa maasta on jäykkää savea. Kylvön yhteydessä kasvustolle annettiin typpeä 27 kg/ha.

Syksyllä kasvustolle ei tehty kasvinsuojelutoimenpiteitä ja talvesta ruis selvisi ilman merkittäviä talvituhoja. Kasvusto oli heikkoa ainoastaan niissä kohdissa, jotka ovat olleet liian märkiä. Huhtikuun lopulla kevätlannoituksena ruis sai typpeä 160 kg/ha.

Elokuun puolessa välissä sato-odotukset olivat erittäin korkealla. Kasvusto oli hyvännäköinen ja lakoa ei ollut. Jos syksy jatkuu kasvuolosuhteiltaan suosiollisena, Mynttinen odottaa Bonosta satoa keskimäärin 8 000 kg/ha. Hybridirukiin etuina Kari mainitsee satoisuuden, paremman talvenkeston sekä sen, että kasvuaika on lyhyempi populaatiolajikkeisiin verrattuna.

 
 

Erittäin varma ja satoisa syysvehnä Skagen

 
Kytäjän Kartanolla Skagen syysvehnä on ollut viljelyssä jo neljä vuotta tasaamassa työhuippuja.
Kytäjän Kartanolla Skagen syysvehnä on ollut viljelyssä jo neljä vuotta tasaamassa työhuippuja.
 

Kytäjän Kartanossa kevätviljojen ohella viljellään syyskylvöisiä lajikkeita. Syysviljat ovat hyvä vaihtoehto viljelykierrossa kun halutaan tasata työn määrää keväällä.

Kytäjällä on viljelyssä neljättä vuotta peräkkäin syysvehnä Skagen. Alun perin Skagenia alettiin viljellä asiantuntijamyyjä Matti Uusitalon suosituksesta. Lajikkeeseen ollaan oltu tyytyväisiä sen viljelyvarmuuden ja sadontuottokyvyn vuoksi. Viljelyvarmaksi lajikkeen tekee se, että Skagen talvehtii Suomen olosuhteissa ilman merkittäviä talvituhoja. Erittäin lujan kortensa ansiosta kasvusto pysyy pystyssä puinteihin saakka.

 
Viljelyvarmaksi lajikkeen tekee se, että Skagen talvehtii Suomen olosuhteissa ilman merkittäviä talvituhoja.
Viljelyvarmaksi lajikkeen tekee se, että Skagen talvehtii Suomen olosuhteissa ilman merkittäviä talvituhoja.

Skagen kasvaa savipitoisella maalla. Viime talvesta lajike selvisi hyvin vaikka osa pelloista oli hyvin märkiä. Olosuhteista huolimatta kasvustossa ei havaittu lumihomeen tai jääpoltteen vioitusta. Oraat pensoivat keväällä hyvin, sillä viileä sää jarrutti oraiden kasvuun lähtöä.

Kytäjän Kartanossa viljelytöitä tekevä Jyrki Kontinen kertoo, että Skagen kylvettiin viime syksynä 20.-21.9. Kylvön yhteydessä annettiin typpeä 23 kg/ha ja toukokuun alussa typpilannoitusta täydennettiin 120 kg/ha. Syksyllä ennen talven tuloa kasvustoa ei käsitelty lumihometta vastaan. Kasvuston rikka-aineruiskutuksissa käytettiin muun muassa Attribut Superia ja Sekatoria, joiden vaikutus lyhensi korren kasvua.

Haastatteluhetkellä sato-odotukset olivat korkealla ja kasvusto oli rehevä. Kontinen arvelee, että Skagen päästään puimaan elokuun viimeisellä viikolla. Perusviljelytoimenpiteillä syysvehnän sato-odotus on 5 000 kg/ha. Riippuen syksyn puintien ajoittumisesta, tänä syksynä on tarkoitus edelleen kylvää syysviljoja ja mukaan lukien Skagenia.