Boreal kasvinjalostus - suomalaisen viljelijän asialla

Boreal kasvinjalostuksen juuret ulottuvat vuoteen 1904, jolloin suomalainen kasvinjalostus on aloitettu. Nykyinen Boreal Kasvinjalostus perustettiin vuonna 1994, kun suomalaisen kasvinjalostuksen osaaminen ja jalostusaineistot yhdistettiin Jokioisille.

Tällä hetkellä Borealilla on jalostusohjelmia 12 kasvilajille: ohralle, kauralle, kevät- ja syysvehnälle, rukiille,
rypsille, herneelle, härkäpavulle sekä timoteille, nurmi- ja ruokonadalle ja puna-apilalle. Näiden lajien kautta Boreal kehittää suomalaisen ruoantuotannon kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja viljelyn kannattavuutta.

Pohjoiset olosuhteet haastavat kasvinjalostusta

Suomi on yksi maailman pohjoisimmista viljelyalueista. Lyhyt kasvukausi, pitkä päivänpituus, vaihtelevat sääolot ja talven karut olosuhteet asettavat kasveille erityisiä vaatimuksia.

Kasvinjalostuksessa yhdistetään satoisuus, laatu ja viljelyvarmuus. Boreal jalostaa lajikkeita, jotka kestävät pohjoisia olosuhteita, tauteja ja muuttuvan ilmaston haasteita. Suomessa tehtävä jalostus vastaa juuri niihin tarpeisiin, joita kotimainen viljely kohtaa. Suomalainen kasvinjalostus pystyy sopeutumaan muutoksiin nopeasti ja ketterästi.

Testaamalla varmuutta pellolle

Uuden lajikkeen matka kasvinjalostajalta viljelijän käyttöön kestää vuosia. Jo ennen virallisia lajikekokeita lupaavimmat jalostuslinjat testataan usean vuoden ajan eri puolella Suomea, eri viljelyvyöhykkeillä sekä erilaisissa kasvuolosuhteissa ja maalajeilla.

Kokeissa tutkitaan monipuolisesti jalostuslinjojen ominaisuuksia, niin korrenlujuuden, taudinkestävyyden kuin sadon ja sen laadun osalta. Esimerkiksi kauralla kaikki jalostuslinjat altistetaan punahomeelle tartutuskentillä, jotta päästään selville jalostuslinjojen toksiinikestävyydestä – vain kestävät linjat pääsevät jatkoon.

Boreal toteuttaa vuosittain myös viljelyteknisiä kokeita, joiden tavoitteena on tukea viljelijää tekemään lajikekohtaisia viljelypäätöksiä. Kokeissa tutkitaan esimerkiksi lajikkeiden reagointia kasvunsääteisiin.

Laajan peltotestauksen tavoitteena on varmistaa, että uusi lajike toimii luotettavasti käytännön viljelyssä erilaisissa olosuhteissa vuodesta toiseen.

"Jalostustavoitteet: Korkea sato, käyttötarkoituksen huomioiva korkea laatu sekä erinomainen viljelyvarmuus."

Moderni teknologia jalostuksen tukena

Boreal on genomivalinnan eurooppalaista kärkeä ja hyödyntää kasvien perimätietoa jalostuksen perustana. Genomista tietoa käytetään sekä yksittäisten ominaisuuksien että kokonaisvaltaisen genomisen valinnan tukena. Se mahdollistaa kasvin ominaisuuksien, kuten satoisuuden, ennustamisen jo dna-tiedon perusteella ennen varsinaisia havaintoja. Menetelmä nopeuttaa lajikekehitystä, lyhentää sukupolvien välistä aikaa ja parantaa risteytysvanhempien valintaa.

Borealin omiin koeviljelyaineistoihin perustuvat mallit tukevat päätöksen tekoa. Jatkossa malleja tarkennetaan lisädatan ja tutkimushankkeiden avulla. Tavoitteena on lisätä myös geenieditointi kasvinjalostuksen työkaluksi, mutta genomivalinta säilyy jalostustyön perustana.

Menestyvän viljelijän kumppani

Boreal kehittää lajikkeita, jotka vastaavat suomalaisen viljelijän tarpeisiin ja tukevat kannattavaa sekä viljelyvarmaa tuotantoa.

Boreal auttaa viljelijöitä löytämään omiin olosuhteisiinsa sopivat lajikkeet ja tarjoaa tietoa niiden parhaista viljelykäytännöistä. Laajan testaus- ja koetoiminnan ansiosta Boreal pystyy jakamaan käytännön kokemuksiin perustuvaa tietoa lajikkeiden menestymisestä erilaisissa kasvuoloissa.

Kasvinjalostus on pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset näkyvät vuosien päästä. Borealille kyse on uusien lajikkeiden lisäksi sitoutumisesta suomalaisten viljelijöiden menestykseen myös tulevaisuudessa.