Syysviljoilla monipuolisuutta viljelykiertoon

Syyskylvöiset kasvit ovat oiva tapa monipuolistaa viljelyä, hajauttaa kylvöjen ajankohtaa ja lisätä talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Syksyllä kylvetty kasvi yhteyttää ja ottaa syksyllä ravinteita maasta. Tämä on ympäristölle parempi vaihtoehto kuin talven yli kasvipeitteettömänä oleva pelto. Syyskylvöisten kasvien satopotentiaali on kevätkylvöisiä kasveja parempi. Ne lähtevät kasvuun heti keväällä, kun kasvukausi alkaa. Syksyllä muodostunut juuristo aloittaa uusien juurien kasvun ja alkaa muodostaa uutta lehtipinta-alaa valmiina olevan lisäksi, joiden avulla ne pystyvät hyödyntämään kevätauringon ja kosteuden kasvuunsa.

Syyskylvöiset kasvit pystyvät myös sopeutumaan kasvukauden olosuhteisiin kevätkylvöisiä paremmin. Jokainen kasvukausi ei aina ole syysviljoillekaan paras, ja talvituhoriski on myös muistettava. Puhtaaseen syysviljakiertoon siirtyminenkään ei siis ole riskitön vaihtoehto, vaan ne ovat yksi osa monipuolista viljelykiertoa. Talvituhoriskin hallinnassa lajikevalinta ja huolellisesti tehty kylvötyö vähentävät sitä. Lohkovalinnassa on muistettava, että huonon vesitalouden lohkolle eivät syysviljatkaan ole hyvä vaihtoehto, koska seisova vesi lisää talvituhoja.

Muutama huomio syyskasvien kylvöön

– Oikea kylvöaika: liian myöhäinen kylvö lisää talvituhoriskiä.
– Hyvässä kylvökunnossa oleva maa. Liian märkään ei kannata kylvää.
– Sopiva kylvösyvyys: pääsääntöisesti syysvilja voidaan kylvää kevätviljoja matalampaan, 2–3 cm. Hieman syvempi kylvö voi vähentää kevään rousteen aiheuttamaa nousemista.
– Lannoitus: viljoilla typpeä 30 kg/ha. Fosfori ja kalium ovat tärkeitä alkukehityksen ja talvehtimiseen varautumisen kannalta.
– Rikkatorjunta: aikaisin kylvetyillä syyskasveilla voidaan rikkoja torjua jo syksyllä → syksyllä tehty rikkatorjunta antaa lisää peliaikaa kevään torjuntaan ja vähentää syysitoisten rikkojen painetta. Syksyn rikkatorjuntaan kannattaa ottaa lisäksi YaraVita STARPHOS.

Syyskylvöisten kasvien kylvömäärät

Syysrapsin optimaalinen kylvöaika on heinäkuun loppupuolella, kylvötiheystavoite on 50 kpl/m². Syysrypsillä optimaalinen aika on heinäkuun lopulta elokuun alkuun. Syysrypsin kylvötiheystavoite on noin 80 kpl/m².

Optimaalinen kylvöaika syysohralle on elokuun puolivälin jälkeen. Jos kylvö kuitenkin viivästyy syyskuun puolelle, kannattaa siemenmäärää lisätä. Kylvötiheydessä tavoitellaan hybridisyysohrilla 160–200 kpl/m² ja populaatiosyysohrilla 220–250 kpl/m².

Syysruisvehnän kylvöaika on syyskuun alkupuolella, kylvötiheystavoite on 400–500 kpl/m². Syysruisvehnä olisi hyvä kylvää syyskuun puoliväliin mennessä. Syysruisvehnä pensoo syksyllä rukiin tavoin.

Syysrukiilla kylvötiheys on 400–500 kpl/m² populaatiolajikkeilla ja hybridirukiilla 150–250 kpl/m². Aikaisilla kylvöillä käytetään harvempaa tiheyttä ja kylvön viivästyessä kylvötiheyttä tulee nostaa. Syysrukiin kylvöaika on elokuun puolivälistä syyskuun alkuun mennessä.

Syysvehnän kylvösuositus on 450–500 kpl/m², ja kylvöjen viivästyessä tiheyttä kannattaa nostaa. Syysvehnä aloittaa pensomisen jo syksyllä ja muodostaa sivuversoja, mutta jatkaa pensomista myös keväällä ja pystyy kompensoimaan kasvuston tiheyttä kevään pensomisella.