Fosforiviljavuudesta huolehtiminen kannattaa

Jo 63 prosenttia Suomen peltojen maanäytteistä kuuluu fosforiluokkiin 1–3 eli huono–huononlainen tai välttävä (Eurofins 2026). Fosforin puute rajoittaa kasvien satopotentiaalia ja heikentää sitä kautta myös viljelijän tulosta. Riittävä fosforilannoitus ja fosforiviljavuuden ylläpitäminen ovat keinoja pitää pellot tuottavina myös tuleville sukupolville.

Suomalaisten peltojen fosforitasot ovat laskeneet viime vuosina. Jo suuri osa näytteistä kuuluu viljavuusluokkiin, joissa fosforinpuute alkaa rajoittaa kasvien kasvua ja satopotentiaalia. Fosforin puute ei aina näy kasvustossa silmämääräisesti, mutta vaikutus voi näkyä sadon määrässä, laadussa ja lopulta viljelyn kannattavuudessa.

Fosforista kasvuvoimaa

Fosfori on kasveille välttämätön ravinne. Se osallistuu muun muassa kasvien energian siirtoon ja varastointiin, juuriston kehittymiseen sekä sadon muodostumiseen. Hyvä fosforin saatavuus auttaa kasvia hyödyntämään tehokkaammin myös muita ravinteita.

Kun pellon fosforitila on riittävä, maasta vapautuu fosforia kasvin käyttöön sitä mukaa, kun kasvi ottaa sitä maanesteestä. Tällöin kasvu jatkuu häiriöittä. Välttävässä ja sitä huonommissa viljavuuksissa kasvin kasvu hidastuu, kun fosforia ei ole käytettävissä tarpeeksi. Tilanne on heikoin viileinä, kuivina tai erityisen sateisina kausina, jolloin maan fosforivaroista vain osa on käyttökelpoisessa muodossa.

Kun fosforiviljavuus putoaa punaisiin viljavuusluokkiin, sen nostaminen takaisin paremmalle tasolle on paitsi hidasta ja kallista, myös nykyisen lainsäädännön puitteissa erittäin vaikeaa.

Riittävä fosforilannoitus auttaa pitämään yllä pellon viljavuutta. YaraMila-tuoteperheessä on erilaisia vaihtoehtoja lohkokohtaiseen fosforilannoitukseen. Sopiva lannoite valitaan pellon fosforitilan ja kasvin tarpeen mukaan.

Esimerkki fosforilannoituksen taloudellisesta merkityksestä

Yara Kotkaniemen pitkäaikaisessa lannoituskokeessa (2009–) on verrattu NPKS-lannoituksen ja pelkän typpilannoituksen satovastetta. Keskimääräinen sadonlisä NPKS-lannoituksella on ollut 600 kiloa hehtaarille verrattuna pelkkään typpilannoitukseen.

Kun otetaan huomioon erotus lannoituksen kustannuksissa ja lisäsadosta saatava hinta*, on NPKS-lannoituksen keskimääräinen taloudellinen hyöty ollut 27 euroa hehtaarilta viljavuusluokassa tyydyttävä/välttävä. 100 hehtaarin viljatilalla se tarkoittaa 60 tonnia enemmän viljaa ja 2700 euroa vuodessa.

*keskiarvo kevätvehnän ja ohran hinnoista, syksy 2026