Näin vältät rikin puutteen viljalla
Suomen pelloista 49 prosenttia on rikin suhteen punaisessa luokassa (Eurofins Viljavuuspalvelu,
2021–2023). Rikin puutosoireet muistuttavat typen puutosoireita: molemmissa lehdet tai oraat muuttu
vat vaaleiksi ja hieman kellertäviksi.
Erona on, että rikin puutos näkyy ensimmäisenä kasvin nuorimmissa lehdissä, kun taas typen puutos
vanhoissa lehdissä.
Rikki on osana valkuaisaineita, ja siten sillä on hyvin moninaiset vaikutukset viljojen kasvuun jo varhaisessa
vaiheessa. Rikin puutos voi näkyä viljalla jo 2-lehtivaiheessa. Tyypillisesti se vähentää alkukasvukaudesta viljojen
pensomista ja sitä kautta tähkien lukumäärää. Myöhemmin se heikentää viljan valkuaisen muodostumista ja
viivästyttää tuleentumista. Rikki vaikuttaa myös viljan hehtolitrapainoon ja tuhannen jyvän painoon.
Syksyllä rikin puutteesta pidempään vihertävä kasvusto ei tarkoita parempaa satoa. Rikin puutteesta kärsivässä kasvustossa sadonmenetystä alkaa tapahtua jo pensomisvaiheessa.
Rikki tehostaa myös muiden ravinteiden ottoa
Kokeissa on tullut selvästi esiin myös rikin merkitys muiden ravinteiden käytön tehokkuuteen. Rikin ja typen yhteys tunnetaan jo hyvin, mutta tämän lisäksi rikki edistää Yara Kotkaniemessä tehtyjen lannoituskokeiden perusteella myös viljan fosforin, kaliumin, magnesiumin ja kalsiumin hyödyntämistä. Vaikutus perustuu rikkilannoitetun viljan suurempaan biomassaan.
Mikä on sopiva määrä rikkiä viljoille?
Lohkon rikin puutosriskiä lisäävät kevyet maalajit, lohkon alhainen
multavuus, kasvukauden aikainen liika märkyys tai kuivuus, kasvuston nopea kasvu yhdistettynä heikkoon juurten kasvuun.
Viljojen vuotuinen rikintarve on 15–20 kg/ha. Rikkiä on annettava joka vuosi tarpeen mukaan. Sitä ei kannata lisätä peltoon varastolannoituksen kaltaisesti, koska kasveille käyttökelpoinen sulfaattirikki on maaperässä helposti liikkuvaa. Runsaat sateet
voivat helposti painaa rikkiä juurten ulottamattomiin, mikä lisää rikkilannoituksen tarvetta.
Orgaanisesta aineksesta vapautuva rikki vapautuu hitaasti, eikä se määrällisesti riitä turvaamaan kasvuston rikin saantia nopean kasvun vaiheessa. On hyvä muistaa, että lohkot eivät ole yleensä maalajiltaan homogeenisia. Siksi puutosoireiden ankaruus voi vaihdella paljonkin eri puolella peltolohkoa. Tarkimmin kasvuston
piilevän rikin puutoksen saa selville Yara Megalab® kasvianalyysillä.
Rikkilannoitus maan viljavuuden mukaan
Jos lohkolla on rikistä puutetta, yleissääntönä voidaan pitää, että mitä aikaisemmassa vaiheessa rikin tarpeen huomioi, sitä parempaan tulokseen pääsee. Viljoilla rikin saanti on tärkeää kasvukauden alusta aina kukinnan päättymisen saakka. Kasvuston rikin tarve tuleekin aina huomioida suunniteltaessa lannoitusta.
Kylvölannoitus kannattaa hoitaa aina maan rikkiluvusta riippumatta lohkolle fosforin kannalta sopivalla YaraMila lannoitteella. Jos maan rikkiluku on punaisella, lisälannoitus kannattaa kasvukaudella tehdä YaraBela Rikkisalpietarilla (26-0-1-8, Se). Maan rikkiluvun ollessa vihreällä lisälannoitukseen sopii YaraBela Suomensalpietari (27-0-1-5, Se).
Valkuaisen nostoon tähkävaiheessa soveltuu hyvin Yara Typpiliuos N30 ja YaraVita Thiotrac 300 (200-0-0-327) -seos. Seosta voi ruiskuttaa aina maitotuleentumiseen saakka. YaraVita Thiotrac 300 sisältää viljalle nopeasti käyttökelpoista sulfaattirikkiä ja
typpeä. Se soveltuu käytettäväksi hyvin myös yksin.