Hyviä kokemuksia jakoon Kasvun Paikassa: Mansikan tulevaisuus on kausihuoneessa
Metsäpellon mansikkatila Suonenjoelta aikoo vähitellen siirtää koko tuotantonsa kausihuoneisiin. Nyt tunneleissa on 1,5 hehtaaria mansikkaa. Kolmas vuosi antoi Jussi Huttuselle ja Pauliina Kovaselle uskoa jatkaa samalla linjalla.
Tunnelimansikan laatu punnittiin elokuun lopussa, kun Metsäpellon tilalta lähti puolen lavan testierä maisteltavaksi Singaporeen.
- Elintarvikealan sparraustilaisuudessa mainitsin singaporelaiselle miehelle tunnelimansikoiden paremmasta kauppakestävyydestä. Hän teki tilauksen, kertoo Pauliina Kovanen.
Nuori viljelijäpari selvitteli vientikokeilun kannattavuutta, pakkaustapaa, kuljetusta, etikettivaatimuksia ja mansikan sopivaa kypsyysastetta. Kypsymisen hidastuminen oli iso haaste.
- Suomi100-hengessä päätimme kuitenkin lähettää yhden erän jo nyt.
Mansikat lähtivät tuoreina ja kypsinä perjantaiyön lentorahdilla sunnuntaiksi Singaporen suomalaisyhteisön juhlaan. Metsäpeltolaisia jännitti, miten maku edellä poimitut marjat selviävät ensiesittäytymisestä maapallon toisella puolella.
Palaute mansikoista ja erityisesti niiden mausta oli hyvä, joten vientikuvioiden selvittely jatkuu. Kotimaan markkinat toki vetävät hyvin tuoremarjaa.
Tänä kesänä jo noin 40 prosenttia Metsäpellon mansikoista lähti kauppoihin suoraan rasioihin poimittuna. Kun mansikan pinta ei vaurioidu, säilyvyys parantuu huomattavasti.
Kasvun Paikka alkukesästä
Hankkija järjesti kesäkuussa marjatilojen Kasvunpaikka-tilaisuuden Metsäpellon tilalla. Paikalle saapui noin sata tunnelikasvatuksesta kiinnostunutta marjanviljelijää.
Tunnelissa saa avomaata pienemmältä pinta-alalta saa enemmän marjakiloja, koska viljelyoloja pystyy helpommin hallitsemaan.
Hehtaarisato on jopa yli viisinkertainen ja työvoimakustannukset pienemmät.
- Kausihuoneinvestoinnissa kannattaa suhteuttaa kulut per tuotettu kilo eikä per hehtaari, kuten avomaanviljelyssä usein on tapana, huomauttaa Pauliina Kovanen.
Vastuunjaolla tulosta
Kausihuoneet ovat kevytrakenteisia kaarihalleja, joissa on automaattinen kastelu ja lannoitus. Mansikat istutetaan kouruihin kookosturvealustoihin 1,5 metrin korkuisille pöydille.
Metsäpellon tila ei saanut tämän vuoden istutuksiin toivomiaan tray-taimia eli paakkusatotaimia ja se näkyi sadossa. Optio ensi kevään taimille tehtiin hyvissä ajoin.
Jussi Huttunen ja Pauliina Kovanen tekivät tänä vuonna selkeän vastuunjaon niin, että Jussi hoiti avomaakasvatuksen, Pauliina tunnelit.
- Jos mietit, että hoidat samalla viisi-kymmenen hehtaaria avomaata ja hehtaarin tunnelia, unohda se saman tien. Se on kolme vuotta ja burn out, varoittaa Jussi Huttunen. Kahta tuotantomuotoa yhtä aikaa sählätessä joku varmasti kärsii, joko mansikoiden hoito tai viljelijä itse.
Kaikki ennakoiden
Kausihuoneessa asiat tapahtuvat nopeasti ja virheet moninkertaistuvat. Kun taimikulu on 45 000 euroa tunnelihehtaarille, epäonnistumiseen ei ole varaa.
Jos kausihuoneen mansikkakasvustossa näkyy puutoksia tai vioitusta, ollaan jo myöhässä. Lannoitus ja kasvinsuojelu vaativat tarkkaa ennakointia.
- Ruiskuttaja on avainhenkilö, koska hän näkee kasvustot ylhäältä. Jos et itse ruiskuta, opeta ruiskuttaja katsomaan taimet, Jussi sanoo.
Pauliina kulkee kausihuoneet läpi päivittäin, tarkkailee kasvustoja ja mittaa valumavedestä johtolukua sekä pH:ta.
- Yleisnäkemyksen jälkeen tutkin kasveista luupilla tarkemmin, onko ötököitä. Kasveista näkee sen aikaisemmin kuin liima-ansoista, kertoo hän.
Petopunkit ahkerina
Petopunkit lähtivät tänä vuonna töihin heti keväällä. Se tepsi hyvin ripsiäisiin. Kemiallisessa torjunnassa pääsee kausihuoneessa vähällä, jos asioihin osaa reagoida ajoissa. Yleisin kasvitauti kausihuoneessa on härmä. Jos se jo näkyy kasvustossa, torjunta ei tehoa.
Suonenjoen Marjaosaamiskeskus testaa härmän torjuntaa biologisella Serenadella. Sillä on ennaltaehkäisevää tehoa sekä hyvä vaikutus kohtuullisessa tautipaineessa.
Kasvunpaikassa Bayerin Minni Tapola esitteli viljelijöille mansikan ruiskutusohjelmia. Eri tehoaineryhmiä vuorottamalla saadaan kattava suoja koko kasvukaudeksi.
Luonnonvarakeskuksen BerryGrow -hanke on Luken tutkija Päivi Parikan johdolla selvittänyt harmaahomeen resistenssiä torjunta-aineille. Luke tutkii myös mansikan ja vadelman uusia tuhoojia.
Ammattipuutarhapuoli kasvuun
Hankkija on panostanut ammattipuutarhapuoleen nyt kolmatta vuotta. Erikoiskasvit ovat hyvä vaihtoehto viljantuotannolle. Tuoteryhmäpäällikkö Timo Talvitie tietää karjatilojenkin vaihtaneen tuotantosuuntaa ammattipuutarhapuolelle. Kymi-Saimaa alueen ammattipuutarhan myyntipäällikkö Timo Särmälän mukaan varsinkin nuoret marjanviljelijät ovat kiinnostuneita investoimaan kausihuoneviljelyyn.
Tunnelirakenteita ei tuotevalikoimassa vielä ole, mutta lähes kaikki muu tunneleiden sisälle. Myös avomaan uudet marjanviljelijät hankkivat lähes aina tihkukastelu- ja lannoitejärjestelmät.
- Sitä kautta on mahdollista nostaa satoja avomaalla, sanoo Särmälä.
Teksti ja kuvat: Leena Pakarinen