Kasvuohjelma suomalaisessa maataloudessa – miten tutkimus, kumppanuudet ja viljelyosaaminen yhdistyvät
Kasvuohjelma syntyi tarpeesta vastata suomalaisen maatalouden rakennemuutokseen ja turvata sen kilpailukyky kansainvälisessä toimintaympäristössä. Hankkijan ja Kemira GrowHow’n (KGH) pitkä yhteistyöhistoria loi vahvan pohjan ohjelmalle, jonka tavoitteena oli siirtää osaamista organisaatiorajojen yli ja kehittää uusia ratkaisuja viljelijöiden tueksi.
Kasvuohjelmasta yhteistyö- ja kokonaisratkaisu viljelijöille
Vuonna 2006 solmittu yhteistyösopimus koski Kasvuohjelmakonseptia ja siihen liittyi osakejärjestely: KGH osti SOK:lta 19 % Hankkijan osakkeista, jotka SOK osti takaisin vuonna 2011. Sopimuksen ytimessä oli ajatus kokonaisvaltaisesta ratkaisusta, joka yhdistää tuotteet, palvelut ja viljelyosaamisen kustannustehokkaasti sekä kasvinviljelyyn että karjatiloille.
Kasvuohjelman tavoitteet
Kasvuohjelman tavoitteet olivat kunnianhimoiset: kehittää korkealaatuista kasvintuotantoa pohjoisiin olosuhteisiin, parantaa elintarvikeketjun turvallisuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Ohjelma toi mukanaan optimoidut lannoitteet ja tuotantotarvikkeet, tehokkaan toimitusketjun tehtaalta tilalle sekä yksilöllisiä ratkaisuja viljelijöiden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi. Lisäksi ohjelmaan sisältyi koulutusohjelma, Kasvuohjelma-Akatemia, joka tarjosi syvällistä osaamista myyjille ja sitä kautta myös asiakkaille.
Kasvuohjelman organisointi ja toimintamalli käytännössä
Organisointi oli keskeinen osa ohjelmaa. Perustettiin ohjausryhmä, joka vastasi sisällön ja tavoitteiden hyväksymisestä sekä seurannasta. Sen alaisuuteen luotiin kehitysryhmä tutkimuksen, markkinoinnin ja myynnin tueksi. Kehitysryhmät jatkavat edelleen ja vastaavat tutkimustoiminnan suunnittelusta ja asiakastilaisuuksista kesällä sekä talvella.
Tutkimus, koetoiminta ja kumppanit Kasvuohjelman perustana
Kasvuohjelman kehitys perustui vahvaan tutkimukseen ja koetoimintaan, erityisesti Kotkaniemen koetilalla, sekä yhteistyöhön silloisen MTT:n ja muiden kumppaneiden kanssa. Alkuvaiheessa painopiste oli viljassa, mutta nurmen merkitys kasvoi ja sai oman kehitysryhmän. Ohjelman kumppaneina ovat olleet muun muassa Syngenta, Valio ja Eastman, joiden panos on ollut merkittävä ohjelman laajentumisessa ja uudistumisessa.
Kasvuohjelman merkitys suomalaisen maatalouden kehityksessä
Kasvuohjelma on vuosien varrella vakiinnuttanut asemansa suomalaisen maatalouden kehityksen moottorina – yhdistäen tutkimuksen, käytännön osaamisen ja kumppanuudet viljelijöiden parhaaksi.