Tuotantosuuntana siementuotanto

Isäntä Olli Routakangas pohtii siementuotannon hyviä puolia.

Ennakkokäsitykset siementuotannon kannattavuudesta suhteessa sen vaativuuteen elävät vahvana. Tämä ei ole estänyt Olli ja Tiina Routakangasta harjoittamasta siemenviljelyä tilansa päätuotantosuuntana. Tai oikeammin ainoana tuotantosuuntana: Tilan noin 130 hehtaarin pinta-alasta on tänäkin vuonna siementuotannossa noin 100 ha. Jonain vuonna koko pinta-ala on ollut siementuotannossa.
Olli ja Tiina ovat toimineet viljelijöinä Urjalan Tursan kylässä sijaitsevalla tilallaan vuodesta 2014 lähtien. Tilalla tehtiin tällöin sukupolvenvaihdos. Viljelyhommia toki tehtiin jo ennenkin Ollin vanhempien apuna. Tilalla on harjoitettu siementuotantoa Hankkijalle jo 1980-luvulta saakka. Olli tekee töitä tilalla nyt päätoimisesti ja emäntä Tiina käy edelleen Forssassa päivätöissä.

Tänä vuonna siementä tuotetaan Tuure-timoteista, Impact-herneestä, Maire-ohrasta sekä Nestori-kaurasta. Tuure on jo puitu ja vaikeista puintikeleistä ja osittain lakoontuneesta kasvustosta huolimatta satotaso oli normaali eli noin 500 kg/ha. Muut lajit ovat osittain vielä korjaamatta. Vaikka haastattelupäivän aamukin oli vahvasti sateen tuntuinen, oli isäntä rauhallisen luottavainen sadonkorjuun onnistumisen suhteen. Alueella on saatu juhannuksen jälkeen 230 milliä vettä eikä yhtään enää kaivattaisi. Rauhallisuus ja maltti onkin yksi siementuottajan tärkeimpiä ominaisuuksia. Siementä ei voi puida liian märkänä ja kuivaus vaatii tarkkuutta.

Entä mitä se lisätyö on?

Purkuputkien liitokset putsataan joka kerralla, kun lajike on vaihtunut.

Työtä syntyy, kun tuotetaan mahdollisimman korkealaatuista ja puhdasta siementä. Hyvä siemen on painavaa, tautivapaata, puhdasta muista lajeista ja lajikkeista ja hyvin itävää! Kylvökoneet vantaineen puhalletaan tarkasti puhtaaksi, kun lajike koneessa muuttuu. Sama juttu toistuu jokaisessa vaiheessa kun satoa käsitellään. Puimurin ja kuivurin puhdistus lajien vaihtuessa vie useita tunteja aikaa.

Kesän mittaan kasvustoja pitää tarkkailla vieraiden lajien ja myös hukkakauran sekä nykyään myös rikkakanahirssin ja pantaheinien varalta. Kasvustojen tarkkailuun on nykyään onneksi Ollilla ja Tiinalla käytössään hukkakauramopo, jonka kyydistä tarkkailu ja vieraiden lajien poistaminen käy vähän helpommin. Tiina tosin mieluummin vielä tekee tarkkailua ihan vaan kävelemällä! Ja käveltävää riittää; yksi tarkastuskierros kaikilla tuotantolohkoilla tarkoittaa käytännössä n. 60–70 kilometrin matkaa mopolla tai ilman! Hukkakauravaaran vuoksi myös lisämaiden hankinta ja vuokraaminen on haasteellista. Olli koputtaa puuta ja kertoo, että hukkakauran tarkkailulohkoja ei tilalla ole ollut moneen vuoteen.

Haittapuolena voi mainita myös sen, että viljelykierto pitää suunnitella niin, että sekaantumista ei tapahdu vanhan sadon läpikasvamisen takia. Kerääjäkasvien käyttö ei ole järkevää, koska ne voivat vaikeuttaa puintia. Lisäksi siementilalla joudutaan käyttämään kyntöä syysmuokkauksena huomattavasti enemmän kuin normaalissa viljantuotannossa. Ja onhan sekin oma stressin aiheensa, että olet joka vuosi ulkopuolisen tahon tarkassa syynissä. Siementuotannossa ei tuottaja itse pääse myöskään valitsemaan sadon toimitusaikaa, joten tilalla pitää olla valmius varastoida satoa pitkäänkin. Samaten tilipäivä määräytyy sadon toimituksen mukaan.
Yhtenä isona asiana pitää mainita vielä se, että koneiden tai varastotilojen yhteiskäyttö samaten kuin urakointipalvelujen käyttö ei siementuotantotiloilla oikein ole mahdollista ehdottoman puhtausvaatimuksen takia.

Summa summarum

Isäntä Olli Routakangas esittelee tämän vuoden jo korjattua satoa, Impact hernettä ja Maire ohraa.

Huolimatta edellä mainituista haitoista Ollin ja Tiinan mielestä kuitenkin siementuotannon kokonaisuus menee positiivisen puolelle! Hankkija on valikoitunut siementuotannossa yhteistyökumppaniksi pitkälti tilan historiasta tulleena perinteenä.
Hankkijan eduksi Olli mainitsee myös sen, että Hankkijalle on mahdollisuus tuottaa siementä niin monesta kasvilajista. Myös Alastaron siemenkeskuksen läheisyys on tietysti merkittävä etu. Hankkijalla on myös mahdollisuus löytää viljasiemensadolle vaihtoehtoinen käyttökohde, jos laatu ei jostain syystä täytäkään siemenelle asetettuja vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan siementuotanto on pitkäjänteistä puuhaa ja sopimuskumppaneiden välillä pitää olla luottamuksellinen ja reilu suhde.
Viljeltäviin aloihin ja lajikkeisiin Olli toivoisi vielä enemmän ennakoitavuutta. Tuotantopanokset joudutaan hankkimaan kustannustehokkuuden nimissä jo aikaisin syksyllä eikä silloin ole vielä varmuutta, mitä seuraavana kesänä päästään tuottamaan. Mutta ainahan pitää olla jotain kehitettävää.

Siementä syntyy – yhteistyöllä ja taidolla

• Hankkija viljelyttää siementä eri lajeista vuosittain noin 10 000 hehtaarilla.
• Sopimustuottajia on noin 250.
• Hankkija viljelyttää kaikkia viljalajeja, palkokasveja ja Suomessa tuotettavia nurmisiemeniä.
• Hankkija kunnostaa ja pakkaa kaikki myymänsä siemenet Alastaron siemenkeskuksella.