20 vuotta Kasvuohjelmaa ja viljan kasvinsuojelua
Kasvuohjelmassa kasvinsuojelu on ollut keskeinen osa viljan laadukasta ja varmaa sadontuotantoa jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Syngentan asiantuntijarooli, pitkäjänteinen koetoiminta ja käytännön viljelijäneuvonta ovat ohjanneet kehitystä kohti parempaa satotasoa, laatua ja ympäristövastuuta.
Kasvuohjelma-tilaisuudet keräävät osallistujia myös haastavissa sääolosuhteissa.
Kasvuohjelmassa Syngentan rooli on ollut toimia kasvinsuojelun asiantuntijana. Kasvuohjelmassa kasvinsuojelu suunniteltiin siten, että perusohjetta noudattaen viljelijä saattoi tuottaa markkinoita ajatellen hyvälaatuisen sadon riittävällä satotasolla ja varmuudella.
Kasvinsuojelu on ollut alusta pitäen mukana viljan Kasvuohjelma-kokeissa sekä Hankkijan omissa että Yaran kanssa tehdyissä yhteistyökokeissa. Pääasiallisena tutkimuskohteena ovat olleet tautitorjunnan vaikutus sadonmuodostukseen ja laadun kehittymiseen sekä kasvunsäädön ja lannoituksen yhteisvaikutus.
Kasvukauden aikainen viljelijöiden kasvinsuojeluneuvonta on ollut osa Kasvuohjelma toimintaa. Syngentalla on ollut tässä merkittävä rooli kasvinsuojelun osalta Hankkijan ylläpitämässä neuvontapuhelimessa.
Syngentalla oli Kasvuohjelman alkuvuosina hyvin laaja valikoima valmisteita etenkin viljan ja perunan kasvinsuojelua varten. Sittemmin valmisteita on tippunut pois markkinoilta rekisteröintien päättymisen myötä. Samanaikaisesti erityisesti viime vuosina uusien valmisteiden ja etenkin uusien tehoaineiden saaminen markkinoille sekä Suomessa että EU:n alueella on pitkittynyt.
Kasvuohjelman tukipilarit – kasvinsuojelun tuotteet vuosien saatossa
Peitattu viljansiemen on osa hallittua ja varmaa sadontuotantoa.
Viljan peittaukseen otettiin merkittävä askel, kun Celest Trio tuli markkinoille vuonna 2015. Sen laaja rekisteröinti, hyvä teho siemenlevintäisiä tauteja vastaan sekä helppokäyttöisyys tekivät siitä suositun valmisteen viljan peittauksessa. Siitä muodostui Kasvuohjelman tukipilari: Yksi peittausaine – kaikille viljoille – kaikkiin merkittävimpiin tauteihin, ilman rajoituksia pohjavesialueella tai perättäisessä käytössä.
Logran-valmiste yhdistettynä MCPA:n tai mekopropin kanssa oli pitkään perusratkaisu viljan rikkakasvitorjunnassa. Seos antoi hyvin laajan tehon rikkakasveja vastaan ja hyvien kokemusten myötä sen käyttö ylittikin 100 000 ha. Sittemmin Logran on poistunut markkinoilta rekisteröinnin päättymisen jälkeen.
Kasvunsäätöön liittyvä tietotaito on kehittynyt voimakkaasti Kasvuohjelmassa. Laonesto on viljan laadun kannalta kriittinen asia ja Kasvuohjelmassa se on oleellinen asia lajikekohtaisessa viljelyreseptissä. Moddus M on yksi kasvunsäädön perustyökaluista. Myöhemmin käyttöön tuli Moddus Evo kasvunsääde. Moddus Evon myötä tuli uusi näkökulma kasvunsäätöön: aikainen käsittely viljan pensomisasteella. Silloin vahvistetaan korren tyveä, pensomista ja juuristoa. Lisäksi viime vuosina kasvunsäädössä on painotettu yhä enemmän paikallisia olosuhteita. Alueilla, joilla lakoriski on suuri (esim. Etelä-Pohjanmaan ravinteikkaat ja multavat pellot) Kasvuohjelmaa on ohjattu suuntaan, jossa tehdään useita kasvunsäädekäsittelyjä kasvukauden aikana. Olosuhteet huomioiden ja aina todettuun tarpeeseen. Viimeisimpänä on mukaan tullut kahdella eri tavalla vaikuttavan kasvunsääteen Moddus M + Cerone -seos, joka vahvistaa reheviä ohra- ja vehnäkasvustoja kasvukauden loppuvaiheessa lakoriskin ollessa suuri.
Vuodesta 2010 lähtien on ympäristönäkökulma ollut esillä mm. ravinnevalumien ehkäisyssä. Kasvuohjelma-kokeissa sekä käytännössä on todettu, että asianmukainen riittävä lannoitus yhdistettynä kasvunsäätöön on ympäristön, tuotannon talouden sekä kansantalouden kannalta hyvä asia. Kasvuohjelma-kokeissa on moneen kertaan nähty, kuinka Moddus Evo -käsittely parantaa kasvien ravinteiden ottoa ja sitä myöten pienentää ravinnevalumariskiä. Useasti on huomattu, että kasvinsuojelu ja lannoitus kulkevat käsikädessä. Ne täydentävät toisiaan ja onnistunut sadontuotanto vaatii panostuksia molempiin toimenpiteisiin.
Terve ja vihreä lehtipinta-ala on viljan tautitorjunnan keskeinen tavoite ja korkean sadon perusta.
Viljan tautitorjunnan kehitys
Viljan tautien torjunta on kehittynyt voimakkaasti sitten Kasvuohjelman alkuaikojen. Tautitorjunnan merkitys viljan laadun ja satotason kannalta onkin todettu monta kertaa Kasvuohjelma-kokeissa. Tautien torjunta on välttämätön asia ottaa huomioon, jotta saavutetaan hyväksyttävä kauppalaatu. Kasvuohjelma-yhteistyön alkuaikoina viljan hinta ei ollut nykyään vallitsevaa hintatasoa parempi. Viljan laatuominaisuuksia pidettiin silloinkin tärkeänä, jotta se kelpasi kauppaan. Acanto-valmiste toi tähän asetelmaan hyvän työkalun, koska sitä käyttäen saattoi yhden ruiskutuksen taktiikalla hoitaa tehokkaasti rikkakasvit, kasvunsäädön ja tautitorjunnan. Seos ei välttämättä taannut huippusatoa, mutta varmisti viljan kauppalaadun.
Ruiskutustekniikan ja lannoitustaktiikan kehittymisen myötä ovat ajourat yleistyneet ja tautitorjunta on nykyään yksi tärkeä viljelytoimenpide. Erityisesti syysvehnällä, mutta myös kevätvehnällä ja joskus jopa myöhäisillä ohralajikkeilla on siirrytty jaettuun tautitorjuntaan. Tautiaineen ensimmäinen annos ruiskutetaan rikkakasvientorjunnan yhteydessä ja toinen ns. päävaiheen tautitorjunta tehdään vehnän tähkälle. Tavoitteena on maksimoida terve ja vihreä lehtipinta-ala. Terveet lehdet tuottavat korkean ja hyvälaatuisen sadon. Tautiaineiden osalta viimeisin suuri muutos tapahtui 2017, kun uudet SDHI-tehoaineryhmän valmisteet saapuivat. Ensimmäisen vuoden valikoimassa oli Elatus Plus yhteispakettina Zenit-valmisteen kanssa. Seuraavana vuonna 2018 markkinoille tuli Elatus Era, joka kuuluu yhä edelleen parhaisiin tautiaineisiin Suomessa. SDHI-tehoaineet toivat uusia työkaluja kasvitautien resistenssin hallintaan, mutta myös aiempaa pitkäkestoisempaa tehoa.
Patrik Lintumäki, Hankkija ja Antti Jaakkola, Syngenta Kasvuohjelma-tilaisuudessa Halikossa.
Tankkiseokset ja kasvinsuojelun tulevaisuus
Tankkiseokset ovat aiempaa tärkeämmässä roolissa. Kasvuohjelman alkuajoista tankkiseoksiin on tullut enemmän aineita. Kasvinsuojeluaineiden formulaatiot (eli niiden koostumus) ovat parantuneet vuosien aikana. Aineita voidaan sekoittaa yhä paremmin ja turvallisemmin. Lisäksi tankkiseoksiin lisätään nykyään YaraVita-lehtilannoitteita. Kasvuohjelman koetoiminta tuottaa tärkeää tietoa useiden eri valmisteiden tankkiseoksista ja niiden vaikutuksista sadonmäärään ja laatuun.
Yksi vähemmälle huomiolle jäänyt muutos kasvinsuojeluaineissa on sateenkeston parantuminen. Osalla uusimmista valmisteilla sateenkesto on lyhentynyt yhteen tuntiin ruiskutuksesta.
Ensimmäiset 20 vuotta ovat olleet huimaa kehitystä. Yhtä innostavaa on nähdä mitä tulee tapahtumaan seuraavan 10 tai 20 vuoden aikana. Miten täsmäviljely tulee muuttamaan Kasvuohjelmaa kasvinsuojelun osalta? Entä mitä uusia ratkaisuja löydämme biologisten kasvinsuojeluaineiden ja biostimulanttien kehittymisen myötä?
Varmaa on, että Kasvuohjelman rooli tulee säilymään yhtä tärkeänä.
Arto Markkula
Kasvinsuojelun asiantuntija (eläkkeellä), Syngenta
Antti Jaakkola
Market Manager, Syngenta
Liittyvät tuotteet
