Hukkakauraa pitää torjua tehokkaasti joka vuosi
Vapaana riehuessaan hukkakaura aiheuttaa paljon haittaa, koska se vie viljelykasvilta kasvutilaa, vettä sekä ravinteita. Runsaana esiintyessään aiheuttaa se viljalle myös lakoontumista. Hukkakauraa on torjuttu Suomessa 60–luvulta lähtien ja sen torjunta on lakisääteistä. Kunnalliset maaseutuelinkeinoviranomaiset valvovat hukkakauralain toteuttamista ja Ruokavirasto hallinnoi sitä. Viljelylle aiheuttamansa haitan vuoksi hukkakaura on siementuotantoketjussa erityisen huomion kohteena.
Hukkakaura aiheuttaa satotappioita.
Valikoivien juolavehnäaineiden teho hukkakauraan jää vajaaksi
Vaikka vaillinaisen tehon vuoksi kasvuston alaosaan lymyämään jäänyt hukkakaura on poissa silmistä niin se tuottaa kuitenkin siemeniä.
Hukkakauran saastuttama pinta-ala on Suomessa yli 430 000 hehtaaria ja sitä torjutaan kemiallisesti vähintään 150 000 hehtaarilla. Kaikesta huolimatta hukkakaura on viime aikoina jatkanut leviämistään, mihin lienee monia syitä. Kauriit ym. eläimet levittävät hukkakauran siemeniä, jos ne ovat kasvin kanssa tekemisissä. Hukkakauran saastuttama pinta-ala on lisääntynyt erityisesti vehnän viljelyalueilla Etelä-Suomessa sekä länsiosassa maata. Laajan tehonsa vuoksi on valikoivien juolavehnäaineiden käyttö lisääntynyt vehnällä viime vuosina. Niiden teho hukkakauraan on luokkaa 90–95 % ja ne edellyttävät, että olosuhteet on kohdallaan ja hukkakaura on sopivassa kehitysvaiheessa. Teho hukkakauraan jää siis vajaaksi.
Vajaa teho hukkakauraan on käytännössä sitä, että torjunta-aine tuhoaa kasvin pääverson, mutta sivuversoja jää henkiin. Sivuversot jurovat pienikokoisina viljakasvuston alla, eikä niitä välttämättä huomaa peltotarkastuksen ja puinnin yhteydessä. Pienetkin hukkakauran versot tuottavat kuitenkin siemeniä. Vaikka ongelma on pois silmistä, niin tilanne pellolla pysyy korkeintaan ennallaan tai jopa pahenee. Jos torjunnan jättää yhtenä vuotena kokonaan tekemättä, saastunta moninkertaistuu.
Hukkakauran saastuttama peltopinta-ala kasvaa Suomessa.
Viljassa varmin tapa torjua hukkakaura kemiallisesti on Axial 50 EC -valmiste
Hukkakauraa on tarkkailtava ja tarpeen niin vaatiessa torjuttava joka vuosi. Viljassa varmin tapa torjua se kemiallisesti on Axial 50 EC -valmisteella, jolle on kaudelle 2024 myönnetty poikkeuslupa. Axial on hyväksytty hukkakauran, rikkakananhirssin ja viherpantaheinän torjuntaan ohra-, vehnä-, ruis- ja ruisvehnäviljelyksiltä.
Axial vaikuttaa rikkakasveihin ainoastaan lehtien kautta. Käsittelyhetkellä torjuttavien rikkaheinien tulee siis olla orastuneet, jotta aine tavoittaa ne. Yleensä hukkakaura orastuu epätasaisesti pellon eri osissa, joten torjuntaruiskutus kannattaa tehdä mahdollisimman myöhään eli viljan korrenkasvun aikaan. Ruiskutettaessa on varmistettava, että ruiskute tavoittaa kasvuston sisällä lymyävät rikkakasvit. Riittävä aine- ja vesimäärä sekö huolellinen työ varmistavat hyvän torjuntatuloksen.
Axialin käyttömäärä hukkakauran torjunnassa on 0,7–0,9 l/ha. Mitä kookkaampaa torjuttava rikkakasvi tai tiheämpää viljakasvusto on, sitä suurempaa käyttömäärää on käytettävä, jotta torjuntatulos olisi täydellinen. Vesimäärä 100–300 l/ha sen mukaan miten ruiskutustekniikka saa aineen perille torjuttaviin rikkakasveihin. Axialin voi ruiskuttaa tankkiseoksena monen muun kasvinsuojeluaineen ja lehtiravinteen kanssa. Ajankohtaiset ohjeet tankkiseoksiin löytyy Hankkijan oppaasta, ja ne koskevat sekä hukkakauran että kananhirssin torjuntaa.
Kun hukkakaura tuottaa 20 siementä/verso, niin 95 %:n torjuntateho pitää saastunnan ennallaan. Jos hukkakaura tuottaa enemmän siemeniä tai torjunnan teho on heikompi, niin saastunta pahenee vuosi vuodelta. Esimerkissä lähtötilanne on 100 versoa.
Liittyvät tuotteet
