Lannoitus Kasvuohjelman kulmakivenä jo 20 vuotta

Kasvuohjelma on kehittänyt lannoitusta ja parantanut viljelijöiden satoja Suomessa jo 20 vuotta. Maatalous oli vuosituhannen vaihteen Suomessa suurten muutosten kourissa, kun toimintaympäristö kansainvälistyi, kilpailu kiristyi ja rakennemuutos ravisteli koko elinkeinoa. Kasvuohjelma syntyi tarpeesta vastata näihin muutoksiin.

Ohjelma perustettiin vuonna 2006 yhteistyössä Kemira GrowHow’n ja Hankkijan kanssa. Sen kunnianhimoisiksi tavoitteiksi kirjattiin korkealaatuisen kasvintuotannon kehittäminen pohjoisissa olosuhteissa, toimivat tuotantotarvikkeiden myynti- ja toimitusketjut, elintarvikeketjun turvallisuuden parantaminen sekä hiilijalanjäljen pienentäminen.

Maatalousyrittäjille Kasvuohjelman tavoitteena oli jo tuolloin kehittää tehokkaita, luotettavia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä kokonaisratkaisuja, joita lähes jokainen tila pystyy soveltamaan ja käyttämään. Lannoitus on ollut ohjelman keskeisimpiä rakennuspalikoita toiminnan alkuajoista saakka.

Yhteistyötä yli rajojen

Kasvuohjelman keskiössä on tiivis yhteistyö ja osaamisen jakaminen alan toimijoiden välillä. Tutkimusta ja kokeita tehdään viljelijöiden, alan yritysten ja organisaatioiden kanssa – käytännönläheisesti, pitkäjänteisesti ja useiden kasvukausien ajan.

Kasvuohjelman suositusten takana onkin lukemattomien asiantuntijoiden työpanos ja osaaminen, sekä useiden vuosien koeaineistot. Lisäksi niissä on aina huomioitu Suomen maantieteelliset ominaispiirteet.

– Kasvuohjelma on mahtava tuotepaketti, jossa otetaan kaikki asiat kerralla huomioon. Vastaavan kaltaista kokonaisratkaisua ei siihen aikaan vielä ollut, Anne Kerminen kertoo.

– Kasvuohjelman parissa työskentely oli antoisaa ja merkityksellistä. Fokuksena oli aina, mitä konkreettista hyötyä tämä tuo viljelijälle, Ilkka Mustonen täydentää.

Yaralta vuonna 2021 eläköityneet Kerminen ja Mustonen olivat mukana perustamassa Kasvuohjelmaa sekä tiiviisti mukana sen toiminnassa aina eläköitymisvuoteensa saakka. Kerminen vastasi Kasvuohjelmassa viljasta, Mustonen puolestaan nurmista.

Kaikki alkoi viljasta

Viljan Kasvuohjelman neljä tavoitetta ovat suurempi sato, käyttötarkoituksen mukainen laatu sekä tuotannon kannattavuus ja vastuullisuus. Tutkimustietoa viljan viljelystä kartutetaan vuosittain Hankkijan Kasvuohjelmatilojen havainnoista sekä Vihdissä sijaitsevan Yara Kotkaniemen tutkimusaseman kokeista.

Koetoimintaa tehdään vuosittain lähes 4000 koeruudulla eri puolilla Suomea. Kokeissa tutkitaan muun muassa lannoitusta, kasvinsuojelua, lajikkeita, viljelykiertoa sekä taloudellisesti optimaalisinta viljelypanosten käyttöä.

– Kasvuohjelman pitkäaikaiset koetulokset ovat osoittaneet, että järkevä panostus satoon kannattaa. Kasvuohjelmakokeissa lannoituksella ja kasvinsuojelulla on saatu jopa yli tonnin sadonlisiä ja parempilaatuista viljaa, Yaran kehitysagronomi Anna-Kaisa Salovaara kertoo.

Alkuun Kasvuohjelma oli puhtaasti viljatilojen ratkaisu, Kerminen kertoo.

– Teimme tutkittuun tietoon perustuvat viljelyohjelmat yhteistyössä eri viljalajikkeille, sisältäen suositukset mm. siemenistä, kasvinsuojelusta, kasvunsääteistä ja lannoituksesta. Oli iso savotta saada projekti käyntiin, mutta käynnistyttyään se toi hyviä tuloksia sekä meille että viljelijöille.

Iso virstanpylväs viljapuolella oli jaettu typpilannoitus, jonka tutkiminen aloitettiin Kasvuohjelmassa vuonna 2010. Myös YaraVita-lehtilannoitteet tekivät tuloaan samoihin aikoihin. Molemmat yleistyivät viljelijöiden työkalupakissa vähitellen, tutkimustiedon ja kokemusten karttuessa.

– Lisätietoa lannoituksen tarkentamiseen saatiin kampanjalla, jossa viljelijä sai hivenanalyysin joka viidenteen viljavuustutkimukseen. Kampanjan myötä tietämys hivenravinnepuutoksista lisääntyi, ja näin YaraVitat saivat yhä enemmän jalansijaa lannoituksessa. Se oli iso työ, joka kantaa vieläkin hedelmää, Kerminen sanoo.

Nurmien Kasvuohjelma elää ajassa

Nurmen merkitys kasvoi vuosien saatossa, ja lopulta vuonna 2014 nurmelle perustettiin oma kehitysryhmä. Kasvuohjelman ansiosta nurmiviljely on kehittynyt intensiivisemmäksi ja hehtaarisatoja on saatu kasvatettua.

Myös nurmien ravinnehuollosta on opittu paljon Kasvuohjelman myötä. Viljavuuskaliumin merkitys on ollut ohjelmassa esillä alusta saakka, kuten myös ympäristötuen salliman fosforilannoituksen tarkentaminen sekä sen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen esim. nurmien perustamisen yhteydessä.

Myöhemmin nurmisatojen kasvun ja neljän sadon taktiikan yleistymisen myötä viljavuuden ylläpito on saanut lisää painoarvoa.

– Myös YaraVita-lehtilannoitteista on saatu erinomaisia tuloksia. Niiden avulla voidaan parantaa erityisesti korkeatuottoisten karjojen tarvitsemaa rehun ruokinnallista laatua, Yaran vanhempi agronomi Mervi Seppänen kertoo.

– Havaintoruutujen avulla todistimme myös karjanlannan oikeanlaisen täydennyslannoituksen tärkeyden. Kotoiseen rehuun panostaminen kannattaa, sillä se vähentää ostorehujen tarvetta, Mustonen lisää.

Kohti kestävämpää viljelyä

Viimeisten vuosikymmenen aikana sääolot ja kasvukauden rakenne ovat muuttuneet merkittävästi Suomessa ilmastonmuutoksen myötä. Samalla myös säästä aiheutuvat satovaihtelut ovat lisääntyneet. Kasvuohjelma tukee viljelijää muuttuvaan ympäristöön sopeutumisessa ja uusien kestävämpien viljelymenetelmien haltuunotossa.

– Typpilannoitus, typenkäytön tehokkuus sekä siitä syntyvät N₂O-päästöt ovat keskeisiä teemoja viljelystä aiheutuvien päästöjen näkökulmasta. Viljelijöille tuotetaan entistä täsmällisempiä ohjeita ilmastoviisaaseen typen käyttöön, jotta sato, taloudellisuus ja ympäristöhyödyt saadaan tasapainoon, Seppänen kuvailee.

Ilmastonmuutos näkyy jo monin tavoin viljelykäytänteissä. Viljelijät ovat esimerkiksi aikaistaneet lannoituksia, jotta kevätkosteus saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Syyskylvöiset kasvit ovat yleistyneet viljoilla, ja nurmilla puolestaan syväjuuristen lajien merkitys on kasvanut.

– Syväjuuristen kasvien ja apilan käyttöä nurmiseoksessa puoltaa niiden kuivuudensietokyky sekä typen- ja hiilensidontavaikutus. Ne ovatkin nousseet entistä tärkeämpään rooliin sekä satovarmuuden että ilmastoviisauden näkökulmasta, Seppänen kertoo.