Typpilannoitus kohdalleen - suuri sato on menestystekijä taloudelliseen ja ympäristöystävälliseen tulokseen

Terve ja rehevä kasvusto hyödyntää lisälannoituksen tehokkaasti.


Kasvukauden säällä on suuri merkitys viljojen satotasoon, mutta sen vaikutusta viljelyn talouteen ja ympäristöystävällisyyteen voi lieventää varautumalla erilaisiin olosuhteisiin etukäteen ja ottamalla käyttöön uusia täsmäviljelytyökaluja ja ideoita.

Viljelysuunnitelmaa tehdessä ei ole tiedossa kuinka paljon ravinteita kylvettävä kasvisto tarvitsee. Varminta on siis tehdä kylvölannoitussuunnitelma lohkon viljavuuden ja aiempien satotasojen pohjalta. Kaikkea typpeä ei tarvita ennen korrenkasvuvaihetta, mutta fosfori ja kalium on varminta antaa jo kylvön yhteydessä. Liian pieni typpimäärä kylvön yhteydessä laskee satoa kuivina vuosina, silloin sijoituslannoitus osoittaa erityisesti vahvuutensa.

Lisälannoitus - milloin, kuinka paljon ja mihin?

Lisälannoituksen suurin uutuus on jokaisen viljelijän käyttöön sopiva Yaran Atfarm -satelliittipalvelu. Viljelijä voi tutkia omien peltojensa kasvuston vaihtelua esimerkiksi viime kesänä ilmaiseksi kirjautumalla palveluun. Samalla pääsee kokeilemaan yhdelle lohkolle lannoituskartan tekoa ja tekemään täsmälevityksen omilla olemassa olevilla koneillaan. Koko tilan täsmälannoitus on mahdollista alle 200 euron panostuksella. Kalustoksi riittää älypuhelin ja normaali lannoitteen levitin.

Halpa konsti on kohdistaa lannoitus tarkemmin

Kohdistamalla lannoitus tarkemmin kasvukauden tarpeen mukaiseksi on varauduttava lannoittamaan pelto useampaan kertaan. Yksinkertaisimmillaan viljelijä tekee pelloilleen nolla- ja ylilannoitusruutuja. Nollaruudusta näkee kuinka paljon typpeä vapautuu maan typpivaroista ja milloin. Erot lohkojen ja vuosien välillä on suuria. Kuivassa savimaassa vilja hädin tuskin orastuu eikä kasva juuri ollenkaan, kun hikevällä runsasmultaisella hietamaalla eroa nolla ja normaalisti lannoitetun ruudun välillä tuskin näkyy kasvukauden alkuviikkoina. Samoin karjanlantaa käytettäessä kannattaa jättää ruutu, johon ei laita starttilannoitusta lannan lisäksi lainkaan.

Ylilannoitusruudun erottuminen normaalisti lannoitetusta osasta on huutomerkki, joka kannustaa tekemään lisälannoituksen heti. Kasvin hidastuminen kertoo typen loppumisesta ja satoa menetetään joka päivä jos tilannetta ei korjata. Jo pienenkin värieron ilmaannuttua tai kun se on mitattu Yara N-testerillä kannattaa lisälannoitus tehdä.

 
Atfarm-levityskartta
Atfarm-levityskartan avulla lisälannoitus kohdistuu oikein lohkon sisällä. Korrenkasvuvaiheessa heikompien kasvupaikkojen lisälannoitus tasoittaa kasvustoa ja lisää satoa.

Korrenkasvuvaiheessa tehty lisälannoitus nostaa satoa

Korrenkasvuvaiheessa (BBCH 30-37) tehty lisälannoitus nostaa satoa. Tähkälletulon jälkeen ei satoon käytännössä voi enää vaikuttaa lannoittamalla, paitsi jonkin verran jyväkoon kautta. Suuri sato on menestystekijä sekä hyvään taloudelliseen tulokseen että ympäristöystävälliseen viljelyyn.

Valkuainen vaatii typpeä ja rikkiä

Kun halutaan tuottaa myllyvehnää, pitää varmistaa riittävän korkea valkuaistaso. Samoin hyvinä vuosina myös mallasohrat voivat tarvita lisälannoituksen, jotta valkuainen ylittää vaaditun 9,5 % tason, ettei erä mene hylkyyn, kuten kävi noin 25 % mallasohrista vuonna 2017.

Valkuaisen nostaminen vaatii suhteellisesti enemmän typpeä kuin sadon nostaminen. Todellista vaikutusta haluttaessa lisätyppeä on käytettävä 20-30 kg/ha, 1 %-yksikön valkuaisen nostoon. Viimeisen noston valkuaispitoisuuteen voi tehdä maitotuleentumisvaiheessa Yara Typpiliuos 390 ja YaraVita Thiotracin seoksella.

Viljelyn on kehityttävä

Taloudelliset realiteetit ja ympäröivän yhteiskunnan paine edellyttävät, että peltoviljely kehittyy monella tavoin. Avoin kokeileva mieli on hyvä kumppani kohti uusia haasteita. Hankkija ja Yara haluavat myös tarjota viljelijän avuksi suuren joukon osaavia ammattilaisia ja kehittyviä ratkaisuja viljelyn kehittämiseksi.

Oikea lisälannoitusaika parantaa satoa

Lisälannoitus korrenkasvuvaiheessa parantaa satoa ja jyvän täyttymisvaiheessa annettu typpi ja rikki nostavat valkuaista.

 

Teksti: Anne Kerminen,
Yara Suomi