Nurmen tarkkailu ja uusiminen keväällä

Nurmen perustaminen

Nurmen perustamisen onnistuminen takaa hyvän nurmisadon varsinaisina satovuosina. Nurmen perustamisessa oleellista on saada aikaan tasainen ja riittävän tiheä kasvusto. Nurmen tiheyden ja etenkin ensimmäisen sadon välillä on suora yhteys.

Merkittävimmät nurmen satotasoon vaikuttavat asiat pitää hoitaa kuntoon jo ennen uuden nurmen kylvöä. Pellon peruskunnolla on aivan ratkaiseva merkitys niin nurmen kuin muiden viljelykasvien kasvuun ja sadontuottokykyyn. Nurmien osalta pellon peruskunnolla on vieläkin keskeisempi merkitys, sillä nurmesta on tarkoitus ottaa kaikki potentiaali irti useamman vuoden aikana. Keväällä nurmien perustaminen kannattaa lähes poikkeuksetta tehdä suojakasvin alle. Suojakasvina käytetään yleensä kevätviljoja. Suojakasvin lajin ja lajikkeen valinnassa pitää kiinnittää erityistä huomiota korrenlujuuteen, jotta perustettava nurmi saa kehittyä rauhassa. Suojakasvin valintaan vaikuttaa eniten se, mihin käyttöön ja millä strategialla suojavilja on tarkoitus korjata. Nurmea perustettaessa suojakasvien kylvösiemenmäärää alennetaan 20–30 % normaalista kylvömäärästä.
Mikäli suojakasvi korjataan puimalla, kasvuajalla on merkitystä. Suojakasvin korjuun jälkeen nurmikasvusto vaatii vähintään kuukauden vahvistuakseen riittävästi talvea varten. Aikainen ohra onkin turvallinen valinta suojakasviksi, mikäli vilja puidaan normaaliaikaan. Mikäli puitava suojavilja käytetään murskeviljana, voidaan käyttää myöhäisempiä lajikkeita, koska murskevilja korjataan aikaisemmassa vaiheessa, kun jyväsadon kosteus on tyypillisesti 25–30 %. Jos suojakasvi korjataan puimalla, on suositeltavaa kerätä suojakasvin oljet pois. Oljet voidaan myös silputa tietyin edellytyksin peltoon, mutta silloinkaan olkimassa ei saa olla liian suuri. Puimurin silppurin pitää toimia hyvin ja myös ajotekniikan pitää olla kunnossa – pellolle ei siis saisi jäädä suuria olkikasoja. Mikäli suojakasvi korjataan kokoviljasäilörehuksi, voidaan käyttää hyvin puhtaita viljakasveja huomioiden viljalajien erot rehuarvossa. Vaihtoehtoisesti voidaan hyödyntää esimerkiksi viljan ja palkoviljan seoksia, mutta seoksen laonkestävyyteen pitää kiinnittää huomioita.

Vesitalous

Ojituksen on oltava kunnossa. Ylimääräinen vesi on pidettävä poissa, mutta esimerkiksi säätösalaojituksella voidaan kuivemmissa olosuhteissa varmistaa riittävä kosteus sadon muodostamiseksi. Toimiva ojitus on myös edellytys sille, että suhteellisen raskailla koneilla voidaan liikkua pellolla ilman, että ne vaurioittavat kasvustoa tai pellon rakennetta. Nurmipeltojen muotoilun pitäisi myös olla kunnossa. Muotoilun avulla pellolta pitäisi saada pois kuopat ja lanttopaikat. Näin talviaikaisia pintavesiä voidaan hallita paremmin, eikä seisova vesi tai jää pääse aiheuttamaan tuhoja.

Kylvö

Nurmikasvien siemen on kooltaan pientä ja optimaalinen kylvösyvyys on 0–2 cm. Erillisillä nurmien piensiemenlaatikoilla kylvö onnistuu yleensä hyvin samalla kertaa kuin lannoitus ja suojakasvin kylvö. Nurmen siemen jää tällöin pintaan ja multautuu korkeintaan kevyesti. Mikäli nurmikasvien siemen kylvetään vantaiden kautta, on tärkeää varmistaa, ettei kylvö mene liian syvään. Voi jopa olla järkevämpää kylvää ensin suojakasvi ja tämän jälkeen jyrätä pelto. Näin estetään nurmikasvien siementen joutuminen liian syvälle. Kaikissa tapauksissa nurmikasvin kylvön jälkeen pelto jyrätään uudestaan pois lukien tilanne, jossa käytössä on ollut jyräpyörästöllä varustettu kylvökone. Tavoitteena on tasainen itäminen ja nurmisiemenen riittävän tiivis kosketus maahan. Jyräys myös tasoittaa pellon pieniä epätasaisuuksia ja painaa pellolla olevat kivet maahan.

Ravinteet ja kasvinsuojelu

Pellon peruskalkitus pitää tarvittaessa tehdä viimeistään ennen uuden nurmen perustamista. Kestorikkakasvien torjunnasta pitää myös huolehtia ennen uuden nurmen perustamista. Esimerkiksi juolavehnän torjunta ei ole enää mahdollista uuden nurmen kylvön jälkeen. Nurmen perustamisvaiheen lannoituksessa etenkin typen osalta kannattaa pysyä kohtuudessa. Liian suuri typpilannoitus voi aiheuttaa suojakasvin lakoutumista ja sitä kautta ongelmia sekä suojakasvin korjuuseen että aukkoja perustettavaan nurmeen. Laadukkaan nurmen tuottamiseksi myös fosforin riittävästä saannista on huolehdittava. Fosforia voidaan perustamisen yhteydessä antaa suurempi määrä varastolannoituksena. Maahan sijoitettuna fosfori ei ole yhtä altis huuhtoutumiselle kuin nurmien satovuosina tehdystä pintalannoituksesta. Nurmen perustamisen yhteydessä voidaan käyttää hyvin karjanlantaa eri muodoissaan, ja tällöin fosforin osalta käyttömäärä voi olla korkeampikin huomioiden fosforin käyttö varastolannoitukseen.
Siemenrikkojen torjunta tehdään tarpeen mukaan. Torjunta-aineiden valinnassa pitää huomioida mahdolliset käytön rajoitukset esimerkiksi kokoviljasäilörehun tuotannossa tai aineiden soveltuvuudessa nurmipalkokasveille.

Samoin mahdollisten tauti- tai kasvunsääteiden käytössä on huomioitava niiden käyttöä koskevat rajoitukset.

Jos tilan nurmet ovat tuhoutuneet kokonaan ja tuottavasta nurmialasta on pulaa

Tällöin on kannattavaa jakaa tilan pinta-ala kolmeen osaan. Ensimmäiseen osaan kylvetään yksivuotinen raiheinä ja/tai korjataan kokoviljasäilörehu riittävältä alalta. Toinen osa alasta kylvetään Pikalaidun -tyyppisellä seoksella, jolla saadaan porrastusta tuotantoon ja samalla myös pidempiaikaista nurmea. Viimeinen kolmannes alasta perustetaan uudelleen monivuotisella nurmella, mikä kylvetään aluskasvina kokoviljasäilörehuseokselle.

Tilanteessa, jossa tilan nurmikasvustosta on puolet tuhoutunut

Jos on lisäksi mahdollista, että karkearehu ei tule riittämään karjan ruokintaan, tuhoutuneelle alalle perustetaan nurmi suojaviljaan kokoviljasäilöseoksen kanssa. Kokoviljasäilörehuseoksella turvataan lehmien rehun saanti.

Kun kasvusto on tuhoutunut yksittäisiltä peltolohkolta

Jos tämän lisäksi tilalla on riittävästi nurmialaa, voidaan lohkon nurmi perustaa kokonaan uudelleen suojaviljan tai kokoviljasäilörehuseoksen aluskasviksi.

Mikäli kasvusto on todella harvaa

Tässä tilanteessa täydennykseen sopii erinomaisesti esimerkiksi Hankkijan Pikalaidun seos, jossa nopeakasvuista raiheinää mukana. Näin nurmi saadaan tuottamaan nopeasti ja kun mukana oloihimme sopivia komponentteja kuten timotei ja nurminata, on lopputuloksena pitkäaikainen tuottava nurmi.

Harvahko kasvusto, jossa satonäkymää on ensimmäiseen niittoon

Täydennyskylvö voidaan hyvin tehdä seoksilla. Seoksessa kaikki komponentit ovat monivuotisia ja näin nurmelle saadaan pienemmillä kustannuksilla lisää satovuosia.

Huolellinen kylvö on kasvuun lähdön perusta

Paras ajankohta kylvölle on mahdollisemman aikaisin keväällä. Kasvaakseen verso tarvitsee kosketusta multaan ja riittävästi kasvutilaa. Täydennyskylvössä käytettävä siemenmäärä on n. 10-15 kg/ha riippuen lajista tai seoksesta. Itääkseen pieni nurmiheinän ja apilan siemen tarvitsee kosteutta. Orastuakseen siemenen tulee olla riittävän lähellä maan pintaa. Paras kylvösyvyys nurmi- ja apilan siemenille on 0-2 cm. Hajakylvö on paras kylvötapa tiheän nurmikasvuston saavuttamiseksi, joten siementä tulisi päätyä myös leveään riviväliin.

Monipuolinen nurmiseosten ja –siementen valikoima

Hankkijan valikoimasta täydennyskylvöön soveltuu erinomaisesti Pikalaidun -nurmiseos sen monimuotoisen seoskoostumuksen vuoksi ja normaalit timotei-, puna-apila-, ja ruokonatavaltaiset seokset soveltuvat hyvin nurmen perustamiseen, uutuuksiamme Hankkijan Laatua ja Sulavaa unohtamatta! Nurmiseosten lisäksi valimoimassamme on nyt kokoviljasäilörehuseokset Hankkijan Maittava, Hankkijan Ravitseva sekä Hankkijan Täyttävä.