Edelläkävijän haasteita Älykkäällä maatilalla

NDVI-kartta viime kesältä Cropline-palvelussa.

Kun kiinnostus ja tietous erilaisista täsmäviljelytekniikoista on lisääntynyt, on tullut mahdolliseksi helposti ottaa käyttöön erilaisia lannoitus- ja kylvösuunnitelmia. Miten sinun maatilasi vuodenkierrossa näkyy älykkään viljelyn tuoma muutos? Mitä olisi syytä ottaa huomioon työ­suunnittelussa ja mitä tehdä valmiiksi?

TALVI

Talvikuukausina on hyvä käydä läpi edellisenä vuonna kerätty data ja ottaa niistä varmuus­kopiot. Laitteista, joissa ei ole langatonta tiedonsiirtoa, on eritoten hyvä kerätä tiedot talteen, koska keväällä laitteita käynnistellessä voi tulla ikävä yllätys ja tiedot kadota bittiavaruuteen.

Satokarttoja kannattaa selata ajatuksen kanssa, kun vielä muistaa, mitä kyseisellä kasvukaudella tapahtui ja tutkia, miten ne näkyvät lopputuloksissa. Jos on aikeissa tehdä kalkituksia, kannattaa myös kaivella aikaisempien vuosien satokarttoja ja verrata menneeseen kauteen.
On hyvä etsiä kerätystä datasta yhteisiä piirteitä, yhden vuoden datassa korostuu kyseisenä vuonna tapahtuneet kylvövirheet, sääilmiöt ja satokasvin ominaispiirteet edellä mainituille. Satelliittikuvien biomassakuvat ovat hyödyllisiä ja niiden pohjalta pystyy helposti luomaan määränsäätö­kartat sekä siemenille että lannoitteille. Mitä enemmän dataa pelloista on kerättynä, sitä kannattaa vertailla ja hakea yhteisiä nimittäjiä oireille, joita pelloista havaitsee.

Jos tilalle on hiljattain hankittu ensimmäinen automaattiohjaustraktori, kannattaa peltolohkot tallentaa valmiiksi. Sen voi tehdä kahdella tapaa: joko ajamalla traktorilla peltolohkon rajat tarkasti talteen tai siirtämällä VIPU-aineistot peltolohkojen rajoiksi. Ensin mainittu tapa on oikeasti tarkka, mutta jälkimmäisellä pääse huomattavasti pie­nemmällä vaivalla, tosin rajojen tarkkuus on vain suuntaa antava ja hyötynä pinta-alojen ja sijainnin näkyminen
järjestelmästä (esim. montako ha jäljellä). Kun rajat on tallessa, olisi hyvä pohtia, miten päin peltolohkolla kannattaa ajaa. Ajolinjojen suunnittelua kannattaa tehdä, koska hätäisesti luotu linja ensimmäisen suoran sivun mukaan
ei ole se kaikkein kustannustehokkain.

KEVÄT

Ennen kevättöitä kannattaa käydä sääaseman luona ja puhdistaa sademittarin suppilo ja pyyhkiä nihkeällä kankaalla aurinkopaneelista suurimmat liat pois. Kovan pakkastalven jälkeen saattaa olla tarve käynnistää sääasema uudestaan, jos se on mennyt horrostilaan.

Sääasemalla on helppo seurata maan lämmön nousua kevään edetessä ja aloittaa kylvötyöt oikeaan aikaan; kylmään maahan kylvö on tunnetusti huono startti kaudelle.

Kolme tarkistettavaa kohtaa kylvökoneessa
Jos käytät määränsäätökarttoja siemenellä tai lannoitteella, kannattaa perehtyä datan vientiin terminaalille. Asia on yleensä simppeli, mutta usein tässä kohdassa tapahtuu tyypillinen virhe, kun tietoformaatti onkin väärä vastaan­ottavalle laitteelle.

Toinen tarkistettava seikka ennen kylvölle lähtöä on tarkistaa lohkoautomatiikan toiminta. Jotta päisterajat tulevat tarkasti oikein kylvetyksi, pitää koneen mitat olla tarkasti syötetty oikein ja käynnistysviiveet kohdillaan.
Voit testata viiveet luomalla peltolohkolle päisterajan ja lähtemällä kylvämään ajaen tasaisella 3,6 km/h nopeudella. Jos siemenet löytyvät 80 cm päästä päisterajasta pitää viiveeksi määritellä 0,8 sekuntia, joko miinusta tai plussaa riippuen kummalla puolella rajalinjaa ovat.

Kolmas tarkistettava kohde on automaattiohjausta käytettäessä työkoneen ”sivuluisto”. Tyypillisesti kaikki maahan tunkeutuvat hinattavat työkoneet tulevat hieman sivussa traktorin ajolinjaan nähden. Tämä on helppo tarkastaa suorittamalla kolme edestakaista vetoa rinnakkain ja tarkastamalla, jääkö työjälkien väliin rakoa vai menevätkö ne päällekkäin. Mittaamalla työjälkien väliin jääneen raon ja puolittamalla sen saat korjausarvon koneen puoltamiseen. On tärkeää muistaa, että kovemmilla maalajeilla puoltaminen voimistuu ja pehmeämmillä vähenee.

KESÄ

Kevään vaihtuessa kesäksi jatkuu sääaseman tarkkailu. Kesällä kannattaa hyödyntää sovelluksen analyysitoimintoa oikean ruiskutushetken valintaan. Sääasema osaa antaa analyysin ruiskutusolosuhteiden sopivuudesta ottaen huomioon tuulen, sateen ja haihdunnan. Tämä antaa hyvin käsityksen sen hetkisestä olosuhteesta pellolla ja se päivittyy 10 minuutin välein.

Ruiskutuksiin lohkoautomatiikalla varustetulla kasvinsuojeluruiskulla lähdettäessä kannattaa tarkistaa suuttimien aukeamisviive. Yleensä valmistajan oletussäädöt ovat hyvin kohdillaan, mutta virheellisesti syötetty mitta, joko ajoneuvon etäisyyksissä tai vetolaitteen etäisyydessä taka-akselista, saattaa aiheuttaa suutinlohkojen aukeamisen myöhässä tai liian aikaisin.

Nurmisadon korjuussa kerätään sadon lisäksi dataa sadonmäärästä, jonka oikeellisuus kannattaa varmistaa kalibroinnilla heti kauden aluksi. Sinällään satokartta on informatiivinen, koska se näyttää lohkokohtaisen vaihtelun, mutta myös tonnimääräinen satotieto on hyvä saada kohdilleen.

Jaetun lannoituksen kohdalla voidaan hyödyntää kasvustosensoria. Kasvustosensorin osalta ei tarvitse suorittaa erillisiä ennakkotoimen­piteitä, vaan pellolle voidaan lähteä, kun ensin on määritelty ennakkoon tavoitemäärä ja maksimi- ja minimi­arvot.

SYKSY

Sadonkorjuun alkaessa on hyvä tarkistaa satokartoituslaitteiston antureiden toiminta ja puhtaus, jotta toiminta olisi mahdollisimman tarkkaa. Eritoten kosteusanturin likaantuminen aiheuttaa helposti häiriöitä satokartoissa. Puintien aloituksen yhteydessä on hyvä tarkistaa satokartoittimen kalibrointi, varsinkin jos puintiolosuhteet ja sato ovat hyvin erilaista verrattuna edellisen syksyn satoon.

Maatilan vuodenkiertoon tulee varmasti uusia työkoneita uudella tekniikalla ja niihin liittyviä työvaiheita, eritoten datan käyttöön ja jalostamiseen. Satokarttojen, biomassakarttojen ja muihin dataan liittyviin kysymyksiin saat vastauksen Hankkija Älykäs maatila-tiimiltä.
Ota yhteyttä!