Näin olosuhteet muokkaavat nurmisatoa
Alkukeväällä käynnistimme korjuuajan seurantakokeen etsimällä maatiloja, jotka olivat kiinnostuneita tarkentamaan nurmisadon korjuuajankohtaa hyödyntämällä peltolohkokohtaisia säätietoja. Korjuuajan seurantakokeen tarkoituksena on saada arvokasta tietoa sadonkorjuun optimointiin ja säilörehun laadun parantamiseen. Löysimme eri puolilta Suomea edistyksellisiä ja kehityshaluisia tiloja, joiden lohkoilta seuraamme nurmen laadun kehitystä suhteessa paikallisiin kasvuolosuhteisiin.
Sadonkorjuun lähestyessä otimme korjuuaikanäytteitä ja vertasimme rehun laadullisia tuloksia sääaseman avulla kerättyihin säätietoihin. Tämä yhdistelmä antaa konkreettista tietoa siitä, miten korjuuajankohta vaikuttaa rehun ravintoarvoon ja ruokinnalliseen laatuun.
Seurantaan osallistuvilla lohkoilla on käytössä monipuolinen ja nykyaikainen Hankkijan Tuottava -peltonurmiseos, jonka tavoitteena on tuottaa korkea satotaso, hyvä säilörehun sulavuus ja riittävän korkea NDF-kuidun määrä.
Nurmirehun ruokintalaatuun vaikuttavat monet tekijät, joista keskeisimpiä ovat nurmiseoksen ominaisuudet, lannoitusstrategiat ja sääolosuhteet. Vaikka lämpösumma on tärkeä mittari kasvukauden etenemisen seurannassa, ei sen tarkastelu yksin riitä antamaan kattavaa kuvaa nurmen kehityksestä ja laadusta. Siksi kokonaisvaltainen seuranta ja paikallisten olosuhteiden huomioiminen ovat avainasemassa laadukkaan säilörehun tuottamisessa.
Kolmen sadon nurmiseos
Sää ja ajoitus ratkaisevat - laatu syntyy oikeaan aikaan
Säilörehun tuotannossa haetaan sulavuutta ilman ilman että riittävästä NDF-kuidun määrästä täytyy tinkiä, erityisesti kolmen-neljän sadon strategiassa myös jälkikasvukyvyllä on merkitystä. Ensimmäisessä sadossa kuitua yleensä riittää, timotein muodostaessa pääasiassa aitokorrellisia versoja. Jälkisadoissa homma alkaa hankaloitua ja silloin monipuolinen seos pääsee oikeuksiinsa. Kokeen tulosten perusteella Hankkijan Tuottava vaikuttaa olevan seos, jossa ruokinnallisten arvojen suhteen ei tarvitse tehdä kompromisseja ja se soveltuu kaikille viljelyalueille, joilla on mahdollisuudet kolmen sadon tekemiseen.
Komponenteista ruokonata KarolinaBOR soveltuu koko maahan ja takaa satotasoa hyvän kuivuuden keston ja runsaan jälkikasvukykynsä vuoksi. Karolina on myös hyvin sulava ruokonata ja se osaltaan näkyy myös koepaikkojen korjuuaika-analyysien tuloksissa. Kaksi eri timoteitä takaavat sulavuuden (TuureBOR) unohtamatta jälkikasvukykyä (RhoniaBOR), lisäksi tärkeät mausteensa seokseen tuovat maittavat nurminadat, joita täydentää maltillinen raiheinän määrä.
Tarkasteltaessa korjuuaikakokeessa otettuja näytteitä Tuottava-nurmilta, D-arvot ovat korkeita läpi linjan. Kasvukaudella 2025 hieman viivytetty korjuu olisi voinut tulla kysymykseen. Satotasot tosin olivat niin suuret, että viiveellä saatava sadonlisä oli vähemmän houkutteleva verrattuna sulavuuden laskun uhkaan.
Kaikista tehdyistä analyyseistä voidaan tämän kasvukauden kokeen perusteella todeta, että mikäli Hankkijan Tuottava -seoksen korjuu ajoittuu optimaalisesti D-arvon ollessa 690–705 välillä, saadaan kuitua keskiarvoisesti 575 g/kg ka (vaihteluvälillä 532–640 g).
Kasvukausien väliset erot
Kokeen seurantalohkoille asennettiin kasvukauden alussa Cordulus-sääasemat mittaamaan sääolosuhdetta. Kasvukauden alun viileät ilmat hidastivat nurmien kasvuun lähtöä ensimmäiselle sadolle. Nurmet kuitenkin hyötyivät hitaammasta kasvurytmistä sekä kosteudesta ja muodostivat runsaasti biomassaa. Ensimmäinen sato korjattiin kesäkuun puolivälissä, jolloin lämpösummaa oli ehtinyt kertymään 240–340 °C. Edellisenä, lämpimänä kasvukautena 2024, lämpösummaa oli kertynyt samaan ajankohtaan 360–480 °C, jolloin myös kuivuus ja helteet kurittivat satotasoja. Molempina vuosina ensimmäisen sadon korjuu kuitenkin ajoittui lähes samaan ajankohtaan.
Ympäri Suomen kerättyjen näytteiden perusteella Tuottava-nurmista saatiin tasaisen hyvää laatua. Seurantalohkojen välillä oli vaihtelua, mutta kokonaiskuva osoitti, että Tuottava-nurmet pystyivät tuottamaan laadukasta rehua erilaisissa olosuhteissa. Nurmien kehitysasteen muutokset näkyivät loogisina muutoksina muun muassa D-arvon ja NDF-kuidun kehityksen suhteen seurantalohkojen kesken.
Korjuuajanseurantakoe on osa AGCLIMATE-hanketta, jota rahoittaa Business Finland.
Ensimmäisen ja toisen sadon korjuupäivän laatuja, sekä lämpö- ja sadesummakertymä
Ensimmäinen nurmisato korjattiin vuosina 2024 ja 2025 lähes samaan aikaan, vaikka lämpösummakertymässä oli iso ero. Lämpösummatiedot on koottu Cordulus-sääasemien tiedoista.
Teksti: Katriina Salovaara ja Paula Pellinen
Liittyvät tuotteet
