Elintarvikeketjun ravinteet käyttöön rehuissa

Hankkijan rehuvalmistus pohjautuu kotimaisten raaka-aineiden käyttöön, ja Hankkija onkin Suomen suurin kotimaisten viljojen ja valkuaiskasvien, kuten herneen ja härkäpavun, ostaja ja käyttäjä. Rehujen valmistuksessa hyödynnetään kuitenkin hyvin laajalti myös elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Ihmisravinnoksi sellaisenaan kelpaamattomista komponenteista voidaan hyödyntää ravinteita monipuolistamaan nautojen ruokintaa.

Elintarviketalouden sivujakeiden hyödyntäminen voi lisätä nautojen ruokinnan monipuolisuutta ja tukea ruokinnan tehokkuutta

Sivujakeista puhuttaessa tulevat ensimmäisenä mieleen erilaiset seosruokinnan tuorekomponentit, mutta merkittävä osa teollisten rehujen raaka-aineista on peräisin elintarviketalouden sivuvirroista. Suomen käytetyin valkuaislisä rypsi on puristeena tai rouheena jäänyt jäljelle rypsiöljyn puristamisesta. Sokeriteollisuuden merkittävin sivuvirta on leike, joka on erinomainen sulavien kuitujen lähde nautojen ruokintaan. Myllyteollisuudesta rehuihin saadaan kuitujakeita kuten vehnälesettä, sokeriteollisuudesta taas leikkeen lisäksi rehun teknisiä ominaisuuksia sekä makua parantavaa melassia. Myös panimoissa ja tislaamoissa syntyy rehuteollisuudelle arvokkaita raaka-aineita, ohramallasrehua sekä vehnärankkia, jotka monipuolistavat ruokinnan valkuais- ja energialähteitä.

Hankkijalla on pitkä historia ja vahva osaaminen tuorekomponenttien käytöstä osana seosruokintaa

Tuorekomponenttien käyttöä nautojen ruokinnassa kehitettiin ja tutkittiin 1990–2000-luvuilla, ja käyttö seosruokinnan monipuolistajina alkoi yleistyä. Nykypäivän yleinen käytäntö vaati tuolloin paljon uutta osaamista: komponenteista toteutettiin muun muassa säilöntä- ja sulavuuskokeita. Tuorekomponenttien käytön yleistyessä mahdollistui elintarviketalouden sivuvirroissa olevien ravinteiden hyödyntäminen uudelleen alkutuotannossa ilman erillistä kuivausvaihetta. Muun muassa mäski ja perunarehu ovat nykyään yleisesti käytetty lisä tuomaan energiaa sekä valkuaista monipuoliseen seokseen.

Myös tuotekehityksemme ylpeyden aiheet, Progres® ja Progut®, valmistetaan Suomessa hyödyntäen kiertotalouden periaatteita

Luonnosta jalostetut rehuinnovaatiomme Progres® ja Progut® valmistetaan Suomessa hyödyntäen kiertotalouden periaatteita ja ovat saavuttaneet kansainvälistä huomiota useissa tieteellisissä tutkimuksissa havaittujen asiakashyötyjen ansiosta.Tutkimusten mukaan ne voivat tukea eläinten suolistoterveyttä ja tuotosta.

Anna Lehtinen
Kehityspäällikkö, nautarehut ja lähialuevienti