HealthyGut-hankkeessa selvitetään broilereiden suolisto-oireiden syitä

Broilereilla esiintyy ajoittain ruokahaluttomuutta ja kokojyvävehnän syömättömyyttä, mikä heikentää kasvutuloksia. HealthyGut-hankkeessa tutkitaan laajasti suolisto-oireiden mahdollisia syitä rehusta, mikrobeista ja tuotanto-olosuhteista aina viljelykäytäntöihin asti.

HealthyGut-hanke tutkii broilereiden kasvun hidastumista

Maa- ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) rahoittamaa HealthyGut-hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ruokavirasto yhteistyössä rehuteollisuuden Hankkija Oy:n sekä Satarehu Oy:n ja lihatalojen Atria Oy:n, HK Foods Oy:n ja Naapurin Maalaiskana Oy:n kanssa.

Suomessa on havaittu broilereilla jaksottaista kasvun hidastumista, joka näyttää liittyvän suolistossa esiintyviin pitkäaikaisiin tulehdusmuutoksiin.

Oireilevien parvien linnut syövät huonommin, erityisesti kokonaisia viljanjyviä. Jyvät kulkevat usein lähes sulamattomina läpi ruoansulatuskanavan, ja myös muu rehu jää tavallista huonommin sulaneeksi. Oireet alkavat yleensä 6–12 päivän iässä ja voivat jatkua noin kolmen viikon ikään asti, mikä näkyy suoraan kasvutuloksissa.

Ilmiö toistuu erityisesti talvikausina

Ensimmäiset havainnot huonosti sulavasta rehusta ja kasvun heikkenemisestä tehtiin Suomessa vuonna 2017. Ilmiö nousi uudelleen esiin syksyllä 2022, minkä jälkeen sitä on havaittu etenkin talvikausina kaikissa broilerituotantoketjuissa.

Tutkimusta on vaikeuttanut se, että näytteitä linnuista saadaan usein vasta myöhäisessä vaiheessa. Oireiden alku voi jäädä tilalla huomaamatta, jolloin tilanteeseen reagoidaan vasta kasvun jo hidastuttua. Tällöin alkuperäistä syytä ei välttämättä enää pystytä selvittämään.

Samankaltaisia oireita havaitaan myös muualla maailmassa

Vastaavia suolisto-oireita on raportoitu useissa maissa. Oireilevista linnuista on löydetty monenlaisia mikrobeja, mutta yksittäistä aiheuttajaa ei ole pystytty osoittamaan.

Todennäköisesti kyse on useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, joka heikentää suoliston terveyttä ja lintujen vastustuskykyä. Tällaisessa tilanteessa myös normaalisti harmittomat mikrobit voivat aiheuttaa ongelmia.

Rehun ja viljelyn vaikutuksia tutkitaan

Oireiden taustalla voi olla myös rehuun liittyviä tekijöitä. Vaikutusta saattaa olla sekä rehun ravintosisällöllä että mahdollisilla epäpuhtauksilla, joita voi päätyä rehuun useista eri lähteistä.

Broilereiden rehu valmistetaan useista viljoista sekä palko- ja öljykasveista. Näiden viljelyssä käytetään kasvinsuojeluaineita, joten niiden jäämiä voi päätyä rehuun. Jäämät voivat vaikuttaa suoliston mikrobitoimintaan ja siten lintujen hyvinvointiin.

Mykotoksiinit ovat kasvava huolenaihe

Mykotoksiinialtistuksen riski on kasvanut myös Pohjois-Euroopassa. Viimeisimpien maailmanlaajuisten arvioiden mukaan altistumisriski on korkea myös Skandinaviassa.

Suomessa viljojen mykotoksiinipitoisuuksia on seurattu vuodesta 1999 lähtien, mutta seuranta kattaa vain osan tunnetuista mykotoksiineista. Lisäksi eri mykotoksiinien yhteisvaikutuksista terveyteen tiedetään edelleen suhteellisen vähän.

Näytteitä kerätään sekä oireilevilta että oireettomilta tiloilta

HealthyGut-hankkeessa kerätään broileritiloilta eläin- ja rehunäytteitä, jotta oireiden syitä voidaan selvittää tarkemmin. Näytteitä otetaan sekä oireilevilta että oireettomilta tiloilta.

Tutkimuksessa:
• arvioidaan suoliston kuntoa ja suolistomikrobistoa
• analysoidaan rehujen ravintoainetiheyttä, kuidun ja rasvan laatua sekä jauhatuskarkeutta
• tutkitaan rehu- ja viljanäytteistä mahdollisia mykotoksiineja ja kasvinsuojeluainejäämiä
• kerätään tietoa viljelykasveista, viljelymenetelmistä ja kasvinsuojelukäytännöistä.

Tavoitteena on selvittää, mistä broilereiden suolisto-oireet johtuvat ja miksi ilmiö toistuu. Tulosten avulla pyritään tunnistamaan oireita selittäviä tekijöitä sekä parantamaan parvien terveyttä ja kasvutuloksia.

Hankkija seuraa rehuraaka-aineiden laatua järjestelmällisesti

Hankkijalla rehuraaka-aineiden hometoksiini- ja kasvinsuojeluainepitoisuuksia seurataan omavalvontaohjelman mukaisesti. Sopimuksilla määritellään turvalliset rajat eri raaka-aineille. Esimerkiksi glyfosaatin käyttö viljan tuleennuttamisessa ei ole sallittua.

Teemme vuosittain jopa 15 000 hometoksiinianalyysiä omassa rehu- ja viljalaboratoriossamme.

Heidi Högel
Luonnonvarakeskus (LUKE)